Syövän hoito kehittyy
Jokaisessa suvussa se vierailee, joihinkin se asettuu asumaan. Kyse on usein pelkoa viljelevästä syövästä. Yhä harvemmalle se koituu kuitenkaan kohtaloksi viime vuosina vauhdilla kehittyneen syöpätutkimuksen ansiosta.
Suomen Syöpärekisterin mukaan uusia syöpätapauksia todettiin Suomessa vuonna 2021 yhteensä noin 36 500. Näistä naisilla esiintyi 48 prosentilla ja miehillä 52 prosentilla. Naisten keskuudessa yleisin syöpä oli rintasyöpä ja miehillä eturauhassyöpä. Toiseksi ja kolmanneksi yleisimmät syövät ovat molemmissa ryhmissä paksu- ja peräsuolisyöpä sekä keuhkosyöpä.
Kaikki lääketieteellinen tutkimus on kehittynyt parissa vuosikymmenessä huimasti, mikä koskettaa myös syöpätutkimusta.
– Ihmisen perimä luettiin kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran pari vuosikymmentä sitten. Nyt tämä on mahdollista suorittaa joissakin tunneissa ja se voidaan saada syöpädiagnoosin tueksi hyvinkin nopeasti, kertoo Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors.
Nykyaikaiset syövän hoitotulokset pohjautuvat pitkälle kehittyneeseen tutkimukseen.
– Vaikka osa syövistä on edelleen hyvin hankalasti hoidettavia, esimerkiksi rintasyövän suhteen ollaan tänään tilanteessa, jossa yhdeksän kymmenestä sairastuneesta on elossa ja voi hyvin viisi vuotta syöpädiagnoosin jälkeen, toteaa Wahlfors.
Intensiivinen kehitys
– Hoidoista eniten huomiota ovat saaneet niin kutsutut immunologiset hoidot, joissa elimistön oma puolustusjärjestelmä usutetaan hyökkäämään tehokkaammin syöpää vastaan. Valitettavasti hoidot ovat edelleen hyvin kalliita eikä niitä voi hyödyntää läheskään kaikkiin syöpiin, Wahlfors sanoo.
Iso merkitys on syövän tarkemmalla luokittelulla, mikä on nykyaikaisin menetelmin mahdollista toteuttaa. Näin kasvain voidaan havaita aiemmin ja tyypittää tarkemmin.
– Kullekin syövälle määritetään tehokkain ja turvallisin mahdollinen hoito. Puhutaan yksilöllistetystä syövän hoidosta.
Teknologian kehitys näkyy myös syöpätutkimuksessa.
– Koneoppiminen ja tekoäly alkavat olla oleellinen osa nykyaikaista syövän hoitoa. Esimerkiksi syövän kudosnäytteistä tekoälypohjaiset automatisoidut menetelmät löytävät syöpäsolut ja luokittelevat ne jopa patologia tehokkaammin.
Suomessa huippuosaamista
Suomalaiset tutkijat ovat vuosikymmeniä olleet maailman kärkitasoa syöpätutkimuksessa, niin molekyylitason perustutkimuksessa kuin potilaaseen kohdistuvassa kliinisessä tutkimuksessakin.
Wahlforsin mukaan näin on edelleen, vaikka globaali kilpailu onkin vienyt painopistettä maihin, joissa tutkimus on paremmin resursoitua. Maamme tutkimuksella on edelleen erinomaiset edellytykset säilyä kansainvälisellä huipulla, mutta se edellyttää tutkijoiden ponnisteluiden lisäksi kasvavaa rahoitusta säätiöiltä, yhteiskunnalta ja yrityksiltä.
– Tuleen ei voi jäädä makaamaan, jos Suomi halutaan säilyttää syöpätutkimuksen ja syövän hoidon mallimaana, Wahlfors tiivistää.
Valoisampi tulevaisuus
Syöpien ilmaantuvuuden on ennustettu pysyvän nykyisellä tasolla kutakin ikäryhmää kohden myös tulevaisuudessa. Tapausmäärien on puolestaan arvioitu kasvavan runsaasti väestön ikääntymisen vuoksi. Lohduttavaa on kuitenkin se, että ajan kuluessa yhä suurempi osa syövistä voidaan parantaa ja huonon ennusteen syövät tulevat yhä harvinaisemmiksi.
Syöpätutkimus etenee isoin harppauksin ja vie eteenpäin syövän ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoja. Vuosi vuodelta hoidot osataan kohdentaa kullekin sairastuneelle tarkemmin ja turvallisemmin, mikä onkin syöpätutkimuksen keskiössä. Tässä auttaa sekä uusien menetelmien kehittäminen ja tietotekniikan tehokkaampi käyttö, että lisääntyvä ymmärrys syövästä sairautena.
– Olemme kulkemassa kohti aikaa, jossa syöpä on yhä harvemmin tappava tauti ja yhä useammin havaittavissa ajoissa ja hoidettavissa oireettomaksi, Wahlfors toteaa.