Tunnista muistisairauden ensioireet
Muistisairaudet ovat aivorappeumasairauksia, jotka johtavat muistin ja muun tiedonkäsittelyn heikkenemiseen, joita ovat muun muassa oppiminen, keskittyminen, puheen ymmärtäminen ja tuotto, toiminnan ohjaus, hahmottaminen ja sosiaalinen käyttäytyminen. Mitä vanhemmaksi elämme, sen suurempi riski on sairastua johonkin muistisairauteen.
Neurologian erikoislääkäri, professori Anne Koiviston mukaan kahdella kolmasosalla yli 85-vuotiaista on tiedonkäsittelyn haasteita. Dementiatason tiedonkäsittelyn ongelmaa esiintyy yhdellä kolmasosalla yli 85-vuotiaista. Tyypillisimpiä muistisairauksia ovat Alzheimerin tauti, Lewyn kappale -tauti sekä aivoverenkiertohäiriöstä johtuva muistisairaus. Edetessään nämä johtavat dementiaan.
Muistisairauden ensioireet eivät aina liity muistin heikkenemiseen.
– Uuden oppimisen haasteet, aloite- ja ongelmaratkaisukyvyn heikkeneminen, hahmottamisen ongelmat, sanojen hakeminen sekä käyttäytymisen ja luonteen muutos voivat olla muistisairauden ensioireita, Koivisto listaa.
Sairauden edetessä tulee muitakin oireita. Sovitut asiat unohtuvat, läheinen joutuu huolehtimaan esimerkiksi laskujen maksamisesta ja opitut taidot heikkenevät.
– On tärkeää peilata henkilön toimintaa siihen, mitä hän on aikaisemmin pystynyt tekemään, Koivisto painottaa.
Aistivamma lisää riskiä
Diagnosoinnin lähtökohtana on sairaus–historian ja oireiden kuunteleminen ja vertaaminen aikaisempaan. Lääkäri kirjaa potilaan ja läheisen havainnot toimintatapojen muutoksista, ja potilaalle tehdään huolelliset muistitestit. Esimerkiksi Lewyn kappale -tauti sekä epätyypillinen Alzheimerin tauti alkavat hahmottamisen ongelmilla, joten näkövammaisella henkilöllä niitä ei aina huomata, ennen kuin muita oireita ilmenee.
Näön ja kuulon heikentyminen iäkkäillä ihmisillä lisäävät riskiä dementian kehittymiselle, sillä aistivamman myötä informaatiota jää saamatta ja aivojen tietyt osat jäävät aktivoitumatta. Myös aistivamman tuomat muutokset liikunta-aktiivisuudessa ja sosiaalisen kanssakäymisen määrässä voivat olla yhteydessä suurentuneeseen muistisairauden riskiin.
Elämäntavoilla sairastumisen riskiä pienemmäksi
Muistisairauksia ei voida estää, mutta riskiä sairastumiseen voidaan siirtää myöhemmäksi elämäntavoilla.
– Yleis- ja lihaskunnosta huolehtiminen on keskeistä. Sosiaalinen kanssakäyminen ja erityisesti ryhmätoiminta ovat tärkeitä. Lisäksi välimerellinen ravitsemus, päihteiden liikakäytön välttäminen, uni ja säännöllinen vuorokausirytmi sekä aivojen haastaminen esimerkiksi uutta opettelemalla ovat keinoja vaikuttaa muistisairauksien riskiin, Koivisto sanoo.
Muistisairauksien varhainen diagnosointi on tärkeää, jotta lääkkeettömiä hoitomuotoja päästään ohjaamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös lääkehoidon varhainen aloittaminen voi pitää Alzheimerin tautiin liittyviä neuropsykiatrisia oireita, kuten masennusta, ahdistuneisuutta ja levottomuutta, paremmin hallinnassa. Lääkehoidon ja lääkkeettömien hoitojen tavoitteena on pitää arjen toimintakyky mahdollisimman hyvänä ja varmistaa itsenäinen elämä mahdollisimman pitkään etenevästä aivorappeumasairaudesta huolimatta.
Juttua muokattu 14.12.2022 klo 12.44: Ingressi korjattu. Juttuun oli jäänyt edellisen lehden Terveydeksi!-palstan ingressi.