Siirry sisältöön
Airut 2/2020

Ainutlaatuinen Luetus täyttää 30 vuotta

Kännykän käyttäjä istuu tuolissa. Ruudulla sanomalehtihaku-luettelo.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Kuva: Marika Mäkinen

Huhtikuussa 1990 Näkövammaisten liitossa julkaistiin ensimmäinen Luetus-muotoinen lehti, Helsingin Sanomat. Tänä päivänä sanomalehtiä julkaistaan Luetuksella lähes sata ja kaikkiaan Luetus-julkaisuja on tuhansia.

Teksti ja kuva Marika Mäkinen

Luetus-lehden kehitystyö aloitettiin keväällä 1989. Projektilla oli johtoryhmä, jota veti silloinen Näkövammaisten liiton kirjapainon johtaja Teuvo Heikkonen ja jonka projektityöntekijöitä olivat Juha Sylberg ja Heikki Ekola.

Kipinä projektiin saatiin Etelä-Suomen Sanomien kokeilusta, jossa päivän lehteä luettiin erityisen pääteyhteyteen kykenevän laitteen pistekirjoitusnäytön avulla ja puhelinverkon välityksellä tietokoneella.

– Myös Ruotsissa oli vastaavanlaista kokemusta, kun päivän lehti jaettiin Göteborgissa radioaalloilla öiseen aikaan, Heikki Ekola sanoo.

Ekola ja Sylberg tutkivat, voidaanko Ruotsin järjestelmä tuoda Suomeen. Selvittelyt Ruotsissa eivät johtaneet tulokseen ja lehden tarvitsemat ohjelmat päätettiin valmistaa itse. Ohjelmien valmistukseen yhteistyökumppaniksi valikoitui Timehouse Oy, josta tuli vuosien mittainen yhteistyökumppani.

– Yritys kehitti yhteistyössä meidän kanssamme Mikropuhe-puhesyntetisaattorin eli koneäänen.

Ensimmäinen tuotanto-ohjelmisto sijoitettiin Sanoma Oy:n tuotantotiloihin ja valmis päivän lehti saatiin puhelinverkon välityksellä iltaisin noin kello 21.

Ensimmäiset Luetus-lehdet jaettiin koelukijoille levykkeillä, mutta pian lehtiä alettiin jakaa puhelinverkon välityksellä. Luetus-muotoista lehteä piti lukea tietokoneella, johon oli erikseen asennettu Luetus-ohjelma.

Tuotanto-ohjelmien lisäksi Timehouse valmisti Luetus-ohjelman, jonka puheosuuden Heikki Ekola ohjelmoi.

– Tuolloin käytettiin vielä ulkoisia puhesyntetisaattoreita. Ne eivät muun muassa osanneet lukea numeroita ja välimerkkejä haluamallamme tavalla, ja sen lisäksi näille puhelaitteille piti ohjelmoida liityntä tietokoneeseen. Tuolloin näkövammaisten shakkiharrastajien kanssa tiivistä yhteistyötä tehnyt Matti Uimonen valmisti yrityksensä puitteissa helppokäyttöiset tiedonsiirto-ohjelmat lehtien siirtoon puhelinverkon avulla lukijoille, Ekola kertoo.

Luetus-palvelu mahdollisti ensimmäistä kertaa vaikeasti heikkonäköisille sekä täysin sokeille pääsyn lehden koko artikkeliaineistoon. Lisäksi Luetus-ohjelman avulla lukijat saivat itse valita, mitä lehdestä lukivat.

– Se oli hyvin harvinaista koko maailmassa. Julkaisujen tuottaminen näkövammaisille helpottui valtavasti, kun niitä ei enää tarvinnut kenenkään lukea ääneen tai kirjoittaa uudelleen pistekirjoituksella. Näkövammaiset saivat ensi kertaa koko päivän lehden artikkeliaineiston luettavakseen samana päivänä.

Ekolan mukaan Suomessa mentiin osaamisessa pian Ruotsin ja joissain Euroopan yliopistoissa käynnisteltyjen kokeilujen ohi ja Suomesta tuli tietokonepohjaisesti näkövammaisille tuotetun tiedon ykkösmaa.

Tänä päivänä Luetus-julkaisuja on tuhansia, sillä myös asiakkaat ovat itse saaneet tuottaa jo lähes kaksikymmentä vuotta julkaisuja muille näkövammaisille luettavaksi. Näitä julkaisuja kutsutaan A-julkaisuiksi ja asiakkaita, jotka niitä tuottavat, asiakastuottajiksi. Pääsääntöisesti A-julkaisut ovat kirjoja, mutta joukossa on muutakin materiaalia.

Sanomalehtiä järjestelmässä on satakunta ja aikakauslehtiä hieman vähemmän. Erilaisia luetteloja, esitteitä ja lehtisiä löytyy runsaasti.