Maailman saavutettavin palvelukartta!
Pääkaupunkiseudun palvelukartta on osoitteessa palvelukartta.hel.fi toimiva tietopalvelu, johon kerätään reitti- ja palvelutietoja avoimista tietolähteistä.
Sivustolla voi selata aiheittain tai hakusanoilla pääkaupunkiseudulla sijaitsevia palveluita, esimerkiksi terveyskeskuksia, museoita, uimarantoja tai avoimia WLAN-tukipisteitä.
Palvelukartasta pystyy valitsemaan itselleen sopivat näkemiseen, kuulemiseen ja liikkumiseen liittyvät esteettömyysasetukset, joiden mukaan palvelu listaa hakujen tuloksia paremmuusjärjestykseen. Palvelus- ta saa myös esteettömyystiedot huomioivan reitin kohteeseen. Palvelu tarjoaa asiakkaille kanavan keskustelemiseen palvelupisteestä vastaavan tahon kanssa.
Palvelukartta on ainutlaatuinen koko maailmassa.
– Etsimme vastaavanlaisia palveluita muualta maailmalta, mutta mitään näin laajaa kokonaisuutta ei löytynyt, kertoo saavutettavuusasiantuntija Kimmo Sääskilahti verkkopalveluiden saavutettavuustestauk- seen ja konsultointiin erikoistuneesta Annanpurasta Oy:stä.
Palvelukartta kehitettiin kymmenen vuotta sitten. Saavutettavaksi rakennettu palvelu on vuosien myötä muuttunut ja kasvanut, ja siihen on lisätty ominaisuuksia, joiden vuoksi saavutettavuus oli päässyt heikentymään. Palvelu ei toiminut kaikilta osin esimerkiksi näkövammaisten ruudunlukuohjelmilla. Kriittisimpiä ongelmia on korjattu nykyiseen versioon, mutta tekniikka vaatii laajempaa uudistamista.
Syksyllä aloitettiin uuden palvelukartan tekeminen. Kehitystyössä on mukana osaajia Helsingin kaupungilta, digitaalisesta insinööritoimistosta Nitorista ja Näkövammaisten liiton Annanpurasta.
– Nyt tehdäänkin sitten maailman paras ja saavutettavin palvelukartta, hankkeen projektipäällikkö Mirjam Heikkinen sanoo.
Hänellä on 40 vuoden kokemus Helsingin kaupungin palveluksessa. Hän on toiminut muun muassa päiväkodin johtajana ja perustanut yhteisen päiväkodin vammattomille ja kehitysvammaisille lapsille. Heikkisellä itsellään on kuulovamma, jonka myötä es- teettömyysasiat ovat henkilökohtaisestikin tuttuja. Hän ei halua alleviivata asioita puhumalla erityisryhmien huomioimisesta.
– Ei ole oikeastaan erityisryhmiä. Me kaikki olemme vain ihmisiä, joilla on joitakin erityispiirteitä. Tarvitaan kaikille hyvää ja sopivaa palvelua.
Annanpuran asiantuntijoiden vastuulla projektissa on varmistaa, että saavutettavuus toteutuu mahdollisimman hyvin kaikissa työvaiheissa. He kouluttavat projektin asiantuntijoita ja testaavat uusia ominaisuuksia sitä mukaa, kun niitä kehitetään.
– Uusi laki digitaalisista palveluista ei edellytä kartoilta saavutettavuutta. Palvelukartta halutaan kuitenkin tehdä kaikille mahdollisimman toimivaksi, vaikkei ole pakko. Se on hienoa, sanoo Kimmo Sääskilahti.
Maaliskuun alussa palvelukartan kehittäjät ja suunnittelijat kävivät Annanpuran saavutettavuuskoulutuksessa palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä. Koulutuspäivän aikana he pääsivät myös pimeässä tilassa seuraamaan, miten sokea toimii verkkosivustoilla täysin ruudunlukuohjelman varassa.
Otso Hannula Nitorista kertoo, että tutustuminen ruudunlukuohjelmien käyttöön on entisestään korostanut hänelle selkeän rakenteen, ymmärrettävän kielenkäytön ja oikeiden ominaisuuksien esille nostamisen merkitystä.
Hannula on työskennellyt palvelumuotoilijana Nitorissa, josta hän tuli suunnittelijaksi palvelukarttaprojektiin. Hän valmistelee parhaillaan myös väitöskirjaa Aalto-yliopistolle suunnittelupelien käytöstä palvelumuotoilussa keskustelun näkökulmasta.
– Uusi palvelukartta avataan kehitysversiona vanhan rinnalle verkkoon jo tänä keväänä. Se tulee päivittymään jatkuvasti ja rakentuu vähitellen valmiiksi, Hannula kertoo.
Kehitystyön aikana asiantuntijat testaavat kartan saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Kaikilla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen.
– Kehitysversion sivuille avataan osio, jossa suunnittelijat ja koodaajat kertovat työn edistymisestä. Siellä lukijat pääsevät antamaan palautetta, Hannula kertoo.
Kehitystyön tulokset eivät jää pelkästään pääkaupunkiseudun hyödyksi. Palvelun rakentamiseen on käytetty avoimia tietolähteitä ja avointa lähdekoodia. Vuosia kestäneen työn tulokset tarjotaan myös muiden kehittäjien käyttöön. Mirjam Heikkisen mukaan ainakin Turku on valmistellut oman palvelukartan rakentamista.