Näkövammaisten liitolla on nyt uusi jingle eli äänilogo
Jinglen tuottaminen oli yksi liiton Sano se sanoin -teemavuoden toimista. Jinglen melodiaa varten järjestettiin kisa, johon tuli yhteensä 14 ehdotusta. Voittajaksi valikoitui näkövammaisen audioalan ammattilaisen Johanna Herrasen ehdotus.
Tuoreessa jinglessä puheäänenä esiintyy yksi Suomen rakastetuimmista ja tunnetuimmista äänistä, näyttelijä Seela Sella (kuvassa). Hän sanoo esiintyvänsä ilomielin liiton äänilogossa, sillä Näkövammaisten liitto on hänelle tuttu toimija jo vuosien takaa.
– Olen käynyt liitossa useita kertoja muun muassa äänikirja-asioissa. Tämä äänilogon lukeminen on minulle kunnia-asia, sanoo Sella.
Jinglessä yhdistyvät ilmava sointi, linnun liverrys ja Sellan ääni.
Jingleä käytetään muun muassa liiton tuottamien videoiden ja podcastien alussa. Voit kuunnella jinglen liiton verkkosivuilta: www.nkl.fi/fi/uusi-jingle.
En ole onnistunut tekemään Sisu-järjestelmässä mitään. En pysty tekemään opintosuunnitelmaa ja ilman opintosuunnitelmaa en pysty ilmoittautumaan kursseille. En siis pysty tekemään itse mitään.
Susanna Halme, HS 21.5.
Päivyri kesäkuu
Ihanaa juhannusta! Juhannusaattona 25.6. liputus alkaa kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.
Specsavers ja Näkövammaisten liitto tandemkiertueella
Specsavers ja Näkövammaisten liitto järjestivät yhdessä touko-kesäkuun vaihteessa tandempyöräkiertueen, jolla muistutettiin suomalaisia pitämään huolta silmäterveydestään. Kiertueen aikana Specsavers lahjoitti näkövammaisten liiton alueyhdistyksille yhteensä 20 000 euroa vertaistukitoimintaan. Kiertue näkyi Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Kuopion katukuvassa. Sen keulakuvana oli Specsaversin brändilähettiläs, poptähti Jannika B.
Somen alt-tekstien käyttöä selvitettiin
Näkövammaisen liitto ja Finlands Svenska Synskadade ovat kartoittaneet pistokokeilla julkisten toimijoiden alt-tekstien käyttöä sosiaalisessa mediassa. Mukana oli muun muassa valtionvirastoja, sairaanhoitopiirejä ja mediataloja, joita joko velvoittaa digipalvelulaki tai joiden olisi syytä panostaa viestinnässään yhdenvertaiseen tiedonsaantiin.
Kolmasosalla toimijoista ei ollut somekuvissaan lainkaan alt-tekstejä. Yhdellä oli alt-teksti suurimmassa osassa kuvistaan, ja neljällä noin kolmasosassa kuvistaan.
Voit lukea lisää aiheesta Näkövammaisten liiton verkkosivujen Tiedotteet-osiosta.
Yle laajensi äänitekstityspalveluaan
Yle on aloittanut uutis- ja ajankohtaisohjelmien äänitekstityspalvelun. Ensimmäisessä vaiheessa otettiin äänitekstityksen piiriin arkipäivien klo 17, 18, 20.30 ja 21.45 uutiset sekä lauantaiaamun klo 8, 9 ja 10 uutiset TV1:llä. Palvelua laajennetaan lähiaikoina A-studioihin, A-talkiin ja Puoli Seitsemään.
Äänitekstityksen saa päälle valitsemalla digitelevision tai digiboksin asetukset-valikosta ensisijaiseksi kieleksi hollannin.
Onko verkko saavutettava ruudunlukukäyttäjille?
Ohjelmistoyritys Eficode Oy, Näkövammaisten liitto ja Annanpura Oy ovat kartoittaneet ruudunlukijakäyttäjien kokemuksia verkkopalveluista.
Vastauksista saatiin tilastotietoa suosituista ohjelmistoista ja ymmärrystä saavutettavuudesta ruudunlukijakäyttäjien näkökulmasta.
Kartoituksen perusteella verkkopalveluiden suunnittelu on usein ruudunlukijakäyttäjille liian visuaalista tai niiden rakenne liian monimutkainen. Parhaimman arvosanan saavutettavuudesta saivat uutissivustot.
Vastauksien analysoinnista vastasi Eficode, joka julkaisee yksityiskohtaisen raportin kyselyn tuloksista kesäkuun aikana.
Kuurosokeuspäivä kesäkuussa
Kuurosokeuspäivää vietetään vuosittain Helen Kellerin syntymäpäivänä 27.6.
Yhdysvaltalainen Helen Keller (1880–1968) kuuroutui, sokeutui ja menetti puhekykynsä puolitoistavuotiaana todennäköisesti aivokuumeen seurauksena. Hän kuitenkin oppi viittomakielen, pistekirjoituksen ja myös jonkin verran puhumaan.
Keller oli vuonna 1904 ensimmäinen yliopiston suorittanut kuurosokea ja luki pistekirjoituksella tiettävästi kuutta eri kieltä. Keller vieraili myös vuonna 1957 Suomessa puhumassa näkö- ja kuulovammaisten aseman ja koulutuksen puolesta.
Maalipallon historia kansien väliin
Suomen Paralympiakomitea on julkaissut näkövammaisten menestyslajin, maalipallon historiikin. Sen nimi on ”60 vuotta suomalaista maalipalloa”. Julkaisu sisältää muun muassa lajin parissa toimineiden ihmisten haastatteluja, maalipallon tilastoja ja tasavallan presidentin Sauli Niinistön tervehdystekstin.
Suomi on voittanut maalipallossa muun muassa kolme paralympiakultaa, kolme MM-kultaa ja EM-kultaa.
Historiikki löytyy verkosta osoitteesta www.paralympia.fi/urheilu/lajit/maalipallo/historiikki
Painetun version tilaukset ja lisätiedot: lauri.jaakkola@paralympia.fi