Siirry sisältöön
Airut 2/2018

Älypuhelin on arjen linkkuveitsi

Samsung Galaxy S7 ja Apple iPhone 6 -puhelimet pöydällä
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Sokeille älypuhelinkäyttäjille iPhone on yleensä Android-puhelinta turvallisempi älypuhelinvalinta, sillä sen ruudunlukutoiminnot ovat paremmat. Heikkonäköiselle taas saattavat Android-puhelimet olla houkuttelevampia, sillä niissä on enemmän valinnanvaraa, myös hinnan suhteen.
Kuva: Aatu Komsi

Älypuhelin on näkövammaiselle verraton apuväline. Se voi toimia muun muassa Daisy-soittimena, sanelimena, navigaattorina, skannerina ja setelitunnistimena. Vain kekseliäisyys on rajana.

Teksti Tuukka Ojala
Kuvat Aatu Komsi

Tämän hetken älypuhelinmarkkinoita hallitsee muutama eri puhelinvalmistaja. Yksi suosituimmista on Apple iPhone-puhelimillaan. Muita suosittuja valmistajia ovat esimerkiksi Samsung ja Huawei, joiden puhelimissa käytetään Googlen kehittämää Android-ohjelmistoa. Näitä puhelimia kutsutaankin usein yhteisesti Android-puhelimiksi, sillä ne toimivat valmistajasta riippumatta jokseenkin samalla tavalla.

Älypuhelinten hinnat vaihtelevat sadasta eurosta yli tuhanteen euroon. Hintaluokkien erot näkyvät usein puhelimen varustelussa: Kalliimmissa puhelimissa on usein isompi näyttö ja parempi kamera, minkä lisäksi ne ovat halvempia kilpakumppaneitaan nopeampia.

Aivan halvimmat älypuhelimet ovat poikkeuksetta Androideja. Halvin iPhone-malli, iPhone SE, on noin kolmen sadan euron hintainen, ja sekin on ominaisuuksiensa ja suorituskykynsä puolesta useimmille käyttäjille täysin riittävä.

Mutta mikä näistä vaihtoehdoista sitten kannattaisi valita? Näkövammaiselle käyttäjälle merkittävin peruste puhelimen valintaan on oma näkötilanne.

Ruudunluku ääneen

Sekä iPhonessa että Android-puhelimissa on sisäänrakennettu ruudunluku- ja suurennusohjelma, jonka kanssa voi käyttää myös langatonta pistenäyttöä.

iPhonen VoiceOver-ruudunlukuohjelma on kuitenkin kilpakumppaneitaan kehittyneempi: siinä on muun muassa sisäänrakennettu tuki tekstin kirjoittamiseen pistekirjoituksella.

Androidin ongelma on lisäksi käyttökokemuksen vaihtelevuus eri valmistajien välillä. Koska valmistajat voivat tehdä puhelimistaan juuri mieleisensä näköisiä, ovat jotkut jättäneet – vahingossa tai tahallaan – saavutettavuusominaisuudet pois tai hankalasti käytettäviksi. Uuden Android-puhelinmallin toimivuus voi siis olla käytännössä mitä tahansa. Nämä ongelmat tosin koskevat erityisesti sokeita käyttäjiä.

Heikkonäköiselle käyttäjälle, jonka ei tarvitse käyttää ruudunlukuohjelmaa, Android on oivallinen valinta.

Napauta ja pyyhkäise

Kuvitetut ohjeet kosketusnäytön käyttämiseen.
Ensimmäinen napautus lukee sormen alla olevan kohteen tekstin ääneen ja sen jälkeen tuplanapautus käynnistää sen.

Useimmissa älypuhelimissa on vain muutama painike, joita käytetään esimerkiksi virran kytkemiseen, näytön lukituksen avaamiseen tai äänenvoimakkuuden säätämiseen. Kaikki muu puhelimen ohjailu tapahtuu kosketusnäytön avulla.

Suurin ero perinteiseen näppäinpuhelimeen onkin siinä, että kaikkea näytöllä näkyvää voi koskettaa, joten erilaisia nuolinäppäimiä ei tarvita. Sokealle tämä tarkoittaa sitä, että näytön sisältöä voi tutkia juuri siten kuin se on näytölle aseteltu. Puhelimen ruudunlukuohjelma ilmoittaa sormen alla olevan kohteen nimen.

Kun näyttöä napauttaa kahdesti, käynnistyy viimeksi kosketettu kohde. Näyttöä voi myös pyyhkiä sivuttaissuunnassa yhdellä sormella vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle, jolloin kohteita voi selailla samaan tapaan kuin näppäinpuhelimen nuolinäppäimillä.

Vaihtoehtoiset kirjoitustavat

Merkittävin älypuhelimen kanssa opittava uusi taito on kirjoittaminen. Vanhanmallisen numeronäppäimistön tilalle on tullut valtava joukko uusia kirjoitustapoja. Tekstiä voi kirjoittaa puhelimen näytölle ilmestyvällä, minikokoista tietokoneen näppäimistöä muistuttavalla näppäimistöllä, sen voi sanella ääneen, tai iPhone-puhelimissa tekstiä voi kirjoittaa pistekirjoituksella suoraan puhelimen näytölle ilman lisälaitteita. Halutessaan puhelimeen voi myös liittää erillisen langattoman näppäimistön tai pistenäytön, jonka kirjoitusnäppäimillä tuottaa tekstiä.

Sekä iPhone- että Android-puhelinten sanelutoiminnot ymmärtävät suomea. Esimerkiksi tekstiviestin voi lukea puhelimelle ääneen – välimerkkeineen päivineen. Sanelusta poimittu teksti ei kuitenkaan ole aina virheetöntä, joten korjailemisen sijaan pidempien tekstien kirjoittamiseen on syytä käyttää jotakin muuta kirjoitustapaa.

Puhelimella kirjoitettavan pistekirjoituksen pääperiaatteet ovat aivan samat kuten pistekirjoituskoneessakin. Puhelin asetetaan käsien väliin vaakatasoon näyttö poispäin, jolloin vasemman käden sormien alle jää näytön vasen puoli ja oikean käden sormien alle näytön oikea puoli. Vasemman käden etusormella, keskisormella ja nimettömällä ovat pisteet 1, 2 ja 3, oikealla kädellä puolestaan pisteet 4, 5 ja 6. Pisteitä tuotetaan napauttamalla näyttöä eri pisteitä vastaavilla sormilla. Esimerkiksi s-kirjain kirjoitettaisiin vasemman käden keskisormella ja nimettömällä ja oikean käden etusormella.

Lisäsovellukset ostetaan

Paketista vedettyinä älypuhelimet eivät osaa tehdä vielä kovinkaan ihmeellisiä asioita. Kalenteri, sähköposti, verkkoselain, sanelin ja muut perustoiminnot ovat toki valmiina, mutta esimerkiksi näkövammaisten arkea helpottavia apuvälinetoimintoja ei puhelimista juuri löydy. Tässä piileekin yksi älypuhelinten suurimmista voimavaroista: niihin voi hankkia lisää toimintoja eli sovelluksia puhelimen omasta sovelluskaupasta.

iPhonessa kaupan nimi on App Store, Android-puhelimissa puolestaan Google Play. Sovellukset maksavat alle eurosta muutamaan kymmeneen euroon, ja osa on kokonaan ilmaisia.

Pankkiasiat taskussa

Lähes jokainen suomalainen pankki on tehnyt oman mobiilisovelluksen pankkiasioiden hoitamiseen. Niiden avulla voi tarkistaa näppärästi tilinsä saldon, tehdä rahansiirtoja sekä omien että muiden tilien välillä ja maksaa paperilaskuja viivakoodin avulla.

Siirrot onnistuvat nykyisin useiden pankkien välillä kännykkänumeron perusteella, joten jos käteistä ei ole mukana, voi kaverille jääneen kahvivelan maksaa kätevästi pois ilman kömpelöitä IBAN-tilinumeroitakin.

Älypuhelinten pankkitoiminnoista on hyötyä erityisesti Nordean asiakkaille kahdesta syystä. Nordea on korvaamassa paperiset avainlukulistansa puhelimeen asennettavalla tunnuslukusovelluksella, joten älypuhelimellisen asiakkaan ei tarvitse enää käyttää paperisia pistelistoja.

Lisäksi iPhone-puhelimiin on sisäänrakennettu ominaisuus, jolla ne voivat toimia käyttäjänsä pankikorttina. Puhelinta voi siis vilauttaa lähimaksupäätteelle samaan tapaan kuin lähimaksamista tukevia pankkikortteja. Suomessa ainoa tätä ominaisuutta tukeva pankki on Nordea.

Tässä tapauksessa Android tosin vetää pidemmän korren, sillä sille on saatavana useampien pankkien mobiilimaksupalveluita.