Siirry sisältöön
Airut 11/2017

Mistä Celianetin ongelmat johtuivat, asiakkuusjohtaja Minna von Zansen?

Celian asiakkuusjohtaja Minna von Zansen seisoo Celian kirjahyllyä esittävän tapetin edessä.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Celian asiakkuusjohtajan mukaan uuden Celianetin käytettävyyttä oli testattu erilaisilla käyttäjillä kahdesti ennen palvelun julkaisua. Asiantuntijatestaus oli kuitenkin jäänyt tekemättä.
Kuva: Aatu Komsi
Teksti ja kuva Aatu Komsi

Miksi äänikirja tulee Celian valikoimiin vasta kuukausia painetun kirjan ilmestymisen jälkeen?

– Yleisessä kokoelmassa tuotantoaika on neljä kuukautta. Meillä tuotetaan vuosittain 1 500 kirjaa, emmekä voi tehdä niistä jokaista heti. Tavallisesti kirjan lukeminen kestää noin kymmenen tuntia, eikä kukaan lue sitä yhdeltä istumalta. Lukemisen päälle tulevat myös muut taustatyöt, jälkikäsittely, vastaanottotarkistus ja arkistointi.

Celia joutuu maksamaan tekijänoikeuskorvauksia kaikista lainoista, joissa aineisto voi jäädä asiakkaan haltuun. Eikö CD-levyistä ja äänitiedostoista voisi tehdä itsestään hajoavia?

– CD-levyjen polttorobottimme takuuehdoissa vaaditaan CD-aihioilta tiettyä laatutasoa. Emme myöskään halua ottaa riskiä, että käyttäjille voisi lähteä viallisia kappaleita. En osaa sanoa, onko ladattuihin tiedostoihin mahdollista saada tuollaisia rajoituksia, mutta Pratsam Readeriin ladatuistahan kirjoistahan emme muutenkaan joudu korvauksia maksamaan. Ja Daisy-soittimethan eivät niitä rajoituksia kuitenkaan tukisi.

– Ohjaamme käyttäjiä ennemmin verkon suoratoiston käyttöön jo kustannussyistä, mutta etenkin siksi, että monelle ensikertalaiselle se on erikseen koneelle ladattavien tiedostojen käyttöä helpompaa ja vaivattomampaa.

Miltä osin Celianetin uudistus on mielestäsi onnistunut?

– Valtaosa vanhan järjestelmän toiminnoista on saatu siirrettyä uuteen ja monet virheet korjattua. Olen tyytyväinen, että saatiin järjestelmä, jota voi jatkossa kohtuudella ylläpitää ja kehittää, ja jonka perustoiminnot toimivat. Vanhaa vuonna 2003 käyttöön otettua järjestelmäähän ei ole pystytty kehittämään enää vuosiin. Sen tekniikka oli Suomessa käytössä jo 80-luvun lopulla.

Mistä Celinetin ongelmat johtuivat?

– Tämä oli meille todella iso uudistus, emmekä olleet koskaan aiemmin tehneet vastaavaa. Celianetiin liittyy kymmenen taustajärjestelmää, esimerkiksi kirjastojärjestelmä, CD-levyjen polttojärjestelmä sekä pistekirjoituksen pistekirjojen tulostus ja jakelu, ja kaikki ne täytyi saada integroitua yhteen. Ihan varmasti meillä oli myös puutteita ostamisosaamisessamme sekä siinä, miten tällaisia asioita pitää tehdä – niin meidän kuin järjestelmän toimittajan puolella.

Miten varmistuitte siitä, että teknisestä toteutuksesta vastanneella G-Worksilla oli tarpeeksi saavutettavuusosaamista?

– Olimme aikaisemminkin tehneet heidän kanssaan yhteistyötä, esimerkiksi Celian verkkosivut ja nykyinen ilme ovat heidän laatimansa. Ja kävimme tietysti paljon saavutettavuuteen liittyviä asioita heidän kanssaan läpi.

Miten palvelu voitiin avata, vaikka se oli jo alusta alkaen rikki?

– Olimme testanneet palvelua käyttäjillä kahdesti, elokuussa ja joulu–tammikuussa. Testaajilla oli monenlaisia apuvälineitä, osalla ei ollut apuvälineitä lainkaan, ja joukossa oli myös seniorikäyttäjiä. Jälkiviisautena on todettava, että myös asiantuntijatestaus olisi kannattanut tehdä jo ennen julkaisua.

– On kuitenkin syytä huomata, että apuvälineenkäyttäjille palvelun käyttötapojen muutokset ovat aina todennäköisesti haastavampia kuin näkeville. Monet ongelmat korjaantuivat, kun käyttäjät itse oppivat uuden käyttötavan.

Seuraat postirobotin kirjasto-ryhmää. Miltä siellä viime kuukausina lausutun kritiikin lukeminen on tuntunut?

– Se on sillä lailla hyödyksi, että pyrin poimimaan sieltä suorat palautteet ja kehitysehdotukset ja panemaan ne eteenpäin järjestelmäntoimittajalle. Luemme kritiikkiä siten, että nämä asiat ovat ihmisille tärkeitä.

Onko tämä ollut sinulle työsi kannalta vaikea vuosi?

– Tämä on ollut meille sisäisesti tosi raskasta viime vuoden yt-neuvottelujen ja niistä seuranneen organisaatiomuutoksen vuoksi. On ollut tosi ikävää, kun asiakkaiden kysymyksiin esimerkiksi korjausaikatauluista ei ole pystynyt vastaamaan varmuudella, vaan on joutunut sietämään sitä jatkuvaa epävarmuutta.

Miltä Celian rahoitustilanne näyttää? Puhuit aiemmin seitsemästä laihasta vuodesta.

– Rahoitus alkaa pikkuhiljaa tasaantua. Mitään uusia suuria leikkauksia ei ole näköpiirissä.

Osa on spekuloinut, että Celia on pyrkinyt laajentamaan asiakaskuntaansa lisärahoituksen toivossa. Pitääkö se paikkansa?

– Tiedän, että jotkut ovat pohtineet, että eikö lisää asiakkaita rekisterissä tarkoita myös suurempaa rahoitusta. No, ei se valtiovarainministeriön mielestä ihan niin mene.

– Koen pikkuisen riskinä sen, jos teemme palveluja vain nykyiselle tai vähän laajentuvallekin asiakaskunnalle. En tiedä, onko Celiaa kymmenen vuoden päästä olemassakaan. Voi olla, että se on yhdistetty johonkin isompaan putiikkiin tai asiat on järjestetty jollakin ihan toisella tavalla. Pyrkimystemme täytyy olla vähän kauempana. Muu olisi lukemisesteisten käyttäjien kannalta epäviisasta.