Perusoikeus-Pietikäinen vaatii esteettömiä palveluja
Sirpa Pietikäinen tunnetaan pehmeämpänä kokoomuspoliitikkona, joka puhuu tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Saavutettavuus on edennyt hänen mielestään liian hitaasti.
Sirpa Pietikäinen puhuu hiljaisesta syrjinnästä. Hän tarkoittaa sillä ”maan tapaa” suhtautua johonkin ihmisryhmään negatiivisesti niin, ettei sitä edes huomata.
Hiljaisessa syrjinnässä mittatikkuna on eräänlainen perushemmo, johon kulloinenkin asia suhteutetaan. Perushemmoajattelu ei kuitenkaan toimi, vaan Pietikäisen mukaan päinvastoin tyhmentää palvelua ja tarjoaa usein vasta sitä toiseksi parasta vaihtoehtoa.
Teknologian huiman kehityksen myötä mahdollistuu moni sellainen asia, jota aiemmin pidettiin monimutkaisena ratkaista ja joista voi olla valtava hyöty erilaisille käyttäjille.
– Ajatellaan vaikkapa verkon kauppapalveluja tai mobiiliterveydenhuoltoa tai terveysteknologiaa ylipäänsä. Kun käyttäjät otetaan mukaan suunnitteluun, teknologia voi toimia niin kuin sen pitäisi: mahdollistajana eikä rajoittajana, Pietikäinen sanoo.
– Tässä tullaan vammaisjärjestöjen keskeiseen toimintaperiaatteeseen ”ei mitään ilman meitä”, hän siteeraa.
Pietikäinen arvioi, että valmisteilla oleva sote-uudistus voi tarkoittaa vammaispalveluille hyviäkin asioita. Olennaista hänen mukaansa on, että päätöksenteko ei karkaa liian kauas.
– Käyttäjälähtöinen mekanismi on varmistettava alusta asti. Sote-uudistuksesta ei saa tulla Coca Cola -automaattia, joka ei tunnista palvelua hakevaa ihmistä yksilönä vaan tarjoaa palvelua vain esimerkiksi näkövammaisille ryhmänä.
Liian hidas direktiivi
Pietikäinen on istunut Euroopan parlamentissa vuodesta 2008.
– Perusoikeuksiin liittyvät asiat ovat aina olleet minulle tärkeitä. Ja Euroopan unioni on se paikka, jossa niitä edistetään yhteiseurooppalaisella tasolla, hän sanoo.
Parlamentin työlistalla on viimeiset vuodet ollut muun muassa saavutettavuusdirektiivi, joka tavoitteena on lisätä kaikkien mahdollisuksia toimia tasavertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa.
Direktiivi velvoittaa Suomeakin rakentamaan digitaaliset viranomaispalvelut saavutettaviksi. Niitä varten nyt syksyn aikana säädettävän lain soveltaminen käynnistyy portaittain ensi vuoden syyskuussa.
Sirpa Pietikäisen mielestä uudistus toteutetaan kansalaisten perusoikeuksien näkökulmasta aivan liian hitaasti. Prosessi on ollut parlamentissa yksi pisimmistä ja kivuliaimmista, ja sitä on myös vastustettu vetoamalla muun muassa sen kalleuteen.
– Mielestäni on ilman muuta selvää, että yhteiskunnassa kaiken suunnittelun pitää olla sellaista, että palvelut ovat kaikille saavutettavia ja tämä on tehtävä myös lainsäädännöllä velvoittavaksi.
Järjestöissä oltava hereillä
Vammaisjärjestöjä on huolestuttanut viime aikoina erityisesti kilpailutus, joka tuli ajankohtaiseksi hankintalain uudistuksen myötä. Järjestöt vastustavat muunmuassa Ei myytävänä! -kansalaisaloitteella vammaisten palvelujen järjestämistä kilpailutuksen kautta, jotta palvelun hinta ei nousisi käyttäjän tarpeita ratkaisevammaksi tekijäksi.
Sirpa Pietikäisen mielestä olisi tarpeen pohtia, mitä voidaan kilpailuttaa ja miten. Hänen mukaansa joidenkin vammaispalvelujen kohdalla kilpailutetaan vääriä asioita, joille ei edes ole luontaisia markkinoita. Tämä johtaa siihen, että kohta ollaan huonomman varassa.
– Kun kasvoton virkamies kilpailuttaa, saattaa käydä, että säästämme itseämme köyhemmiksi.
Pietikäinen ottaa esimerkiksi opaskoirat, joiden tarvitsijoita on pieni joukko, mutta jolle opaskoiran palvelu on erittäin tärkeä.
Suomessa on Pietikäisen mukaan ollut vahva järjestöverkko, joka on ollut keskeisessä roolissa palvelujentuottamisessa. Jos tämä hävitetään, sitä voi olla mahdoton saada takaisin.
– Suomessa kilpailutetaan muuten eniten EU-maista sosiaali- ja terveyspalveluita, vaikka siihen ei olisi mitään EU-pakkoa, Pietikäinen muistuttaa.
– Kun kasvoton virkamies kilpailuttaa, saattaa käydä, että säästämme itseämme köyhemmiksi, hän sanoo.
Kanneoikeus järjestöille?
Vammaisjärjestöjä Pietikäinen kiittää aktiivisuudesta yhteiskunnallisessa keskustelussa ja kehityksessä. Järjestöiltä Sirpa Pietikäinen toivoo nyt todella napakkaa profiilia.
Hän visioi, että järjestöille luotaisiin virallinen edunvalvontarooli, jolloin niillä olisi mahdollisuus esimerkiksi valittaa ja nostaa joukkokanne. Tällä tavoin järjestöjen yhteiskunnallinen painoarvo lisääntyisi entisestään.
Järjestöt ovat nyt muutospaineiden edessä. Niiden keskeinen tehtävä, vertaistuen tarjoaminen ja kohtauspaikkana oleminen, säilynevät myös tulevaisuudessa. Samalla tarvitaan myös uusia tapoja yhdessä olemiseen
ja entistä aktivoivamman sisällön kehittämiseen.
Inhimillisemmän Euroopan tie
Europarlamentaarikkona Sirpa Pietikäinen puhuu mieluusti inhimillisemmän Euroopan puolesta. Siihen sisältyy hänen mukaansa kolme perusehtoa.
Ensinnäkin hän korostaa vahvaa oikeusvaltioperiaatetta ja sitä määrittävää EU:n perusoikeuskirjaa. Kirjaan on nimensä mukaisesti listattu EU:n alueella asuvien henkilöiden poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset perusoikeudet.
Toiseksi yksilöiden perustarpeet on tunnistettava ja niihin vastattava. Kokoomusmeppi Pietikäinen korostaa, että jokaisella tulee olla oikeus selviämiseen, turvaan ja toimeentuloon elämäntilantreestaan huolimatta.
Kolmantena tulevat konkreettiset peruspalvelut, joita jokaisen on kyettävä käyttämään, oli sitten kysymys koulutukseen osallistumisesta tai terveydenhuollosta. Siihen liittyvät keskeisesti saavutettavuus- ja esteettömyyskysymykset.
– Perusoikeuskirjasta tulee se, että ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi ikä tai vamma ei voi olla este sille vaikkapa kirjastoon pääsemiselle.