OHO! edistää saavutettavaa korkeakouluopiskelua

Hankkeessa kehitettiin korkeakoulujen saavutettavuusosaamista kolmella toisiinsa kytkeytyvällä työpaketilla: entistä sujuvampi opiskelun aloittaminen, hyvinvointia tukeva pedagogiikka ja saavutettavuus.

Hankkeen aluksi kartoitettiin saavutettavuuden nykytilanne tutkimalla korkeakoulujen verkkosivuilta, mitä niillä kerrotaan kunkin korkeakoulun saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Tietoa löytyi vähän tai ei yhtään. Saavutettavuutta koskeva kysely tehtiin lisäksi opiskelijoille, opettajille ja korkeakoulujen johdolle.

– Havaitsimme tarvetta kehittää saavutettavuutta ja esteettömyyttä tilaratkaisujen, sähköisten järjestelmien ja viestinnän osalta, hankkeen saavutettavuutta käsittelevässä työpaketissa työskennellyt projektiasiantuntija Marko Jääskeläinen Tampereen ammattikorkeakoulusta sanoo.

Jääskeläinen haastatteli eri tavoin vammaisia opiskelijoita korkeakoulujen saavutettavuuden kehittämiseen liittyvistä tarpeista ja toiveista. Liikuntavammaisilla esiin nousi fyysinen esteettömyys, kun taas näkö- ja kuulovammaisten toiveet liittyivät opettajan toimintaan, oppimateriaalin saavutettavuuteen ja näkövammaisilla myös opetusmateriaalin, muun muassa kalvojen, sanallistamiseen.

Varsinkin opettajat kaipasivat tietoa siitä, miten erilaiset rajoitteet vaikuttavat käytännön opiskeluun. Heidän tiedontarpeeseensa vastattiin muun muassa webinaareilla. Yhdessä niistä Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen digitalisaatioasiantuntija Ville Lamminen kertoi, miten toimitaan, kun ryhmässä on näkövammainen opiskelija.

– Esimerkiksi PDF-tiedosto voi olla näkövammaisen kannalta hankala. Webinaarissa Lamminen kertoi myös, mitä voidaan tehdä toisin saavutettavan materiaalin laatimiseksi. Vaikka asia on ehkä selvä näkövammaisille opiskelijoille, opettajille se ei sitä ollut.

ADHD-liiton puheenjohtaja Klaus Karkia luennoi ADHD:n vaikutuksesta opiskeluun ja opettajan työhön.

– Webinaaria kuunteli parisataa ihmistä. Hämeen ammattikorkeakoulusta tulleen palautteen mukaan webinaarin pitäisi olla pakollinen kaikille opettajaksi opiskeleville, Marko Jääskeläinen sanoo.

Webinaarien lisäksi muita tiedonvälitystapoja olivat muun muassa podcastit, seminaariesitykset ja koulutukset. Jääskeläisen mukaan tiedon jakamisessa onnistuttiin. Tärkein OHO!-hankkeen saavutuksista on kuitenkin saavutettavuuskriteerien laatiminen korkeakoulujen käyttöön.

– Se on kahdeksanosainen kehittämisen työkalu, joka auttaa korkeakouluja tutkimaan omaa saavutettavuuden ja esteettömyyden tilaansa eri osa-alueilla ja pohtimaan, miten niitä voitaisiin kehittää. Osa-alueita ovat muun muassa fyysinen ympäristö, digitaalinen saavutettavuus, viestintä, opetus ja oppiminen sekä tuki ja ohjaus.

Kriteeristöä esiteltiin koulutuskiertueella syksyn 2019 aikana ja tavoitteena on, että se tulisi kiinteäksi osaksi korkeakoulujen laatu- ja kehittämistyötä. Kriteeristö löytyy osoitteesta ohohanke.fi/wp-content/uploads/2020/01/Saavutettavuuskriteeristo.pdf