Siirry sisältöön
Airut 6-7/2019

Korkeakoulu kaikille

Piirroskuvassa kannettava tietokone, opiskelupapereita ja suurennuslasi.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Kuva: Shutterstock
Teksti Marko Jääskeläinen

OHO-hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama, vuoden 2019 loppuun kestävä kärkihanke. Sitä koordinoi Jyväskylän yliopisto ja yhteensä mukana on 10 korkeakoulua. Hankkeessa on kolme työpakettia, joista yhden teemana on saavutettavuus.

Korkeakoulutuksen saavutettavuus on hankkeessa määritelty laajasti. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, miten hyvin korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden.

Hankkeen aluksi tehtiin selvitys siitä, mitä korkeakoulujen nettisivut kertovat oppilaitosten esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Kävi ilmi, että tietoa löytyy vain vähän, jos ollenkaan. Lisäksi tehtiin saavutettavuutta koskevat kyselyt korkeakoulujen opiskelijoille, opetushenkilökunnalle ja johdolle.

Kehittämistarpeita havaittiin muun muassa tilaratkaisuissa, sähköisten järjestelmien saavutettavuudessa sekä viestinnässä. Lisäksi opettajat kaipasivat lisää tietoa erilaisten rajoitteiden vaikutuksesta opiskeluun ja sitä kautta opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Opetus- ja johtohenkilöstö mainitsi resurssien niukkuuden, vaikka halua kehittämistyöhön olisi.

Kevään 2019 aikana hankkeessa on muun muassa selvitetty sitä, millaisia erilaisia haasteita opiskelijoilla on korkeakoulujen saavutettavuuden suhteen ja miten sitä voisi heidän mielestään kehittää esimerkiksi fyysisen ympäristön, opetuksen ja viestinnän näkökulmasta. Tässä haastateltavina ovat olleet eri tavoin vammaiset korkeakouluopiskelijat.

Opettajien tiedontarpeisiin puolestaan on hankkeessa pyritty vastaamaan webinaareilla. Niiden tavoitteena on antaa henkilöstölle työkaluja toteuttaa entistä saavutettavampaa korkeakoulua. Myös Näkövammaisten liitto on ollut mukana kouluttamassa opettajia ymmärtämään näkövammaisen opiskelijan tarpeet. Muita tiedonjakokanavia ovat olleet esimerkiksi podcastit, artikkelit ja seminaariesiintymiset.

Yksi hankkeen konkreettinen tulos on saavutettavuuskriteeristö, joka on korkeakoulujen saavutettavuuden arvioinnin ja kehittämisen tueksi laadittu työkalu. Tavoitteena on, että sitä käytettäisiin korkeakoulun ja sen eri osa-alueiden kehittämisen tukena sekä osana laatujärjestelmää. Kriteeristön arvioitavia teemoja on yhteensä kahdeksan: toimintakulttuuri, johtaminen, fyysinen ympäristö, digitaalinen saavutettavuus, opetus ja oppiminen, tuki ja ohjaus, viestintä sekä opiskelijavalinnat.

Hankkeen puitteissa korkeakoulujen saavutettavuusosaaminen sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö on kehittynyt ja laajentunut. Parhaillaan käydään opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden sidosryhmien kanssa neuvotteluita siitä, millä tavoin toimenpiteitä jatketaan hankkeen jälkeen.