Saavutettavuus NYT

Ensimmäisenä lain piiriin tulivat verkkopalvelut, jotka on julkaistu 23.9.2018 tai myöhemmin. Niiden aikaraja oli 23.9. eli uusien verkkopalveluiden tulisi nyt olla saavutettavia lain tarkoittamalla tavalla. Seuraavaksi laki ulottuu niin sanottuihin vanhoihin verkkopalveluihin eli niihin, jotka on julkaistu ennen 23.9.2018. Niiden on oltava saavutettavuusvaatimusten mukaisia viimeistään 23.9. tänä vuonna. Vuoden alussa 2021 laki ulottuu koskemaan osaa pankki- ja vakuutuspalveluista. Viimeinen saavutettavuuslain aikaraja on mobiilisovelluksille 23.6.2021.

Laki takaa minimitason 

Se, että digitaaliset palvelut täyttävät lain saavutettavuusvaatimukset, ei tarkoita, että verkkosivusto olisi kaikille täydellisen helppo ympäristö asioida. Ihmiset ovat erilaisia ominaisuuksineen ja rajoitteineen ja tarvitsevat erilaisia ratkaisuja tukemaan verkkopalveluiden käyttöä. Hyvin toteutettu palvelu on sellainen, että se on mahdollisimman monelle hyvä. Saavutettavuus toteutuu, kun useita eri käyttäjäryhmiä huomioidaan niin, ettei kenenkään toiminta vaikeudu.

Saavutettavuus koostuu teknisen toteutuksen lisäksi ymmärrettävyydestä ja helppokäyttöisyydestä. Teknistä saavutettavuutta voidaan arvioida kansainvälisellä WCAG 2.1 -kriteeristöllä ja sitä saavutettavuuslakikin käyttää.

Helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä on vaikeampi mitata. Laki digitaalisista palveluista takaakin sen, että viranomaisten verkkopalvelut ja mobiilisovellukset täyttävät ainakin minimivaatimukset sille, että palvelu on käytettävissä erilaisilla avustavilla tekniikoilla kuten esimerkiksi näkövammaisten ruudunlukuohjelmilla tai silmä- ja pääohjattavilla hiiriosoittimilla, joita voi käyttää, kun kädet eivät toimi kunnolla.

Saavutettavuuden toteutumista valvotaan

Saavutettavuuslain valvonta kuuluu koko Suomen osalta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, ESAVI:lle. Laki määrittelee ESAVI:n tehtäviksi valvonnan lisäksi ohjaamisen ja neuvonnan.

Työtä tekemään muodostettiin syksyllä 2018 saavutettavuustiimi, jossa Viena Rainio toimii ylitarkastajan nimikkeellä.

– Olemme pieni yksikkö, johon kuuluu kaksi ylitarkastajaa ja esimiehenä toimiva lakimies, Viena Rainio kertoo.

– Ensimmäinen vuosi on vierähtänyt vauhdilla. Tällaista työtä ei aiemmin ole ollut minkään viraston vastuulla, joten olemme joutuneet rakentamaan toimenkuvat ja kartoittamaan, mihin meitä kipeimmin tarvitaan eli miten näillä resursseilla saamme ohjattua mahdollisimman tehokkaasti avun tarvitsijoita. Olemme tehneet myös kansainvälistä yhteistyötä EU:ssa ja erityisesti Skandinaviassa ja Baltiassa.

– Avasimme sivut osoitteeseen saavutettavuusvaatimukset.fi. Julkaisemme siellä järjestämiemme webinaarien tallenteita, juttusarjaa innostavista esimerkeistä ja asiantuntijakirjoituksia. Meille tulee valtavasti kysymyksiä ja sen sijaan, että vastaisimme kysyjille henkilökohtaisesti, kokoamme kysymykset ja vastaukset verkkosivustolle kaikkien luettaviksi.

Aluksi ESAVI:lle tuli paljon tiedusteluja siitä, mitä palveluita laki koskettaa. Nyt asia on tullut tutummaksi ja kysymykset ovat hyvinkin käytännönläheisiä: miten tehdään otsikointi tai millä tavalla kuvatekstit pitäisi kirjoittaa.

Ensimmäisen lain asettaman määräajan umpeuduttua verkkopalveluiden käyttäjät voivat nyt tehdä ilmoituksia saavutettavuusongelmista.

– Vielä ei ole tullut kanteluita tai selvityspyyntöjä. Käyttäjien tulee ensin ottaa yhteyttä palvelun tarjoajaan ongelman korjaamiseksi.

Saavutettavuustiimi valmistelee parhaillaan ensimmäisen valvontakauden toteuttamista. Kausi alkoi vuoden alussa ja on poikkeuksellisesti kahden vuoden mittainen. Valvontakaudella tehdään saavutettavuustarkistuksia sivustoihin ja mobiilisovelluksiin.

Arvioitavien palveluiden määrä suhteutetaan kunkin maan väestölukuun. Suomessa ensimmäisen kauden aikana tarkistetaan 185 verkkosivustoa automaattitarkistuksella. 20 sivustoa ja neljä mobiilisovellusta arvioidaan kattavasti eli asiantuntijatyönä. Myöhemmin valvontakaudet ovat vuoden mittaisia ja nykyisen väestömäärän mukaan automaattitarkistukseen otetaan 240 verkkosivustoa, kattavaan tarkistukseen 12 mobiilisovellusta ja 22 verkkosivustoa.

Tekstitykset puhuttavat kuulovammaisten puolella 

Sami Virtanen on erityisasiantuntijana esteettömyys- ja saavutettavuusasioissa Kuuloliitossa. Hän on saavutettavuuslain voimaantulon jälkeen saanut vastailla äänitteiden ja videoiden tekstityksiin liittyviin kysymyksiin.

– Meille kuulovammaisille olisi tärkeää, että videoissa olisi tekstitykset aina, kun ne ladataan johonkin kanavaan katsottaviksi. Lakihan ei vaadi sitä, ellei video ole yli 14 vuorokautta katsottavana. Tämä asia tosin on hieman tulkinnanvarainen ja odotammekin siihen tarkennuksia.

Sami Virtanen on huolissaan kotimaisten ohjelmien tekstitykseen käytettävistä automaattisista puheentunnistusohjelmista, joita muun muassa Nelonen hyödyntää. Ohjelmallisesti tuotetut tekstitykset ovat ainakin toistaiseksi huonolaatuisia.

– Sosiaalisessa mediassa on tapahtunut viime aikoina mielestäni kehitystä hyvään suuntaan. Niihin on tullut erilaisia työkaluja saavutettavuuden lisäämiseen ja ihmiset ovat myös käyttäneet niitä.

Verkkosivustot monimutkaistuvat

Näkövammaisten liiton Annanpuran saavutettavuusasiantuntijana toiminut Kimmo Sääskilahti on seurannut useiden vuosien ajan verkkosivustojen muuttumista. Hän kertoo, että vaikka ensimmäinen saavutettavuuslain aikaraja umpeutui syyskuussa, ei kovinkaan moni sivusto täytä vielä lain vaatimuksia.

– Parannuksia tehdään koko ajan, mutta loppukäyttäjälle nämä näkyvät viipeellä, Sääskilahti sanoo.

– Viime aikoina arvioiduissa verkkosivustoissa on ollut paljon ongelmia esimerkiksi nimeämättömien painikkeiden takia. Kaikista eniten huomautettavaa on verkkopalveluiden värikontrasteissa.

Sääskilahden mukaan saavutettavuusosaaminen on kasvanut vuosien myötä, mutta tieto ei vielä ole välttämättä kovin syvällistä. Saavutettavuuden vaatimuksia tunnetaan ja niitä pyritään toteuttamaan, mutta usein syvemmän ymmärtämisen puuttuessa lisätään sivun koodiin sellaista tietoa, jonka voisi jättää pois. Ruudunlukuohjelman varassa toimivat joutuvat kahlaamaan läpi monimutkaisia sivurakenteita, joten ylimääräinen ruudunlukuohjelman puhuttavaksi laitettu nippelitieto hidastaa käyttöä. Nyt eletään tilanteessa, jossa autetaan liikaa.

– Tämä varmaankin menee vähitellen ohi, kun käytännön osaaminen kehittyy edelleen, Sääskilahti toteaa.

– Saavutettavuuslain voimaantulo on tietenkin hieno asia, mutta kääntöpuolena on se, että jotkut voivat jättää palveluiden tason vain lain asettaman minimivaatimuksen tasolle. Palveluiden suunnittelussa pitäisi heti alusta asti ymmärtää erilaisten ryhmien käyttötapoja ja huolehtia siitä, että käytettävyys ei jää teknisen monipuolisuuden jalkoihin.

Laki edellyttää sivustojen saavutettavuusselostetta, mikä on Sääskilahden mielestä erinomainen uudistus.

– Käyttäjille on nyt kanava vaikuttaa sivuston toimivuuteen tekemällä ilmoituksia saavutettavuusongelmista.

Laki digitaalisista palveluista tuntuu vaikuttavan ja verkkopalveluiden käyttäjillä on lupa olla toiveikas tulevaisuutta ajatellen. Tietoisuus erityisryhmien tarpeista lisääntyy ja osaajien määrä kasvaa. Alun innostus on vaihtunut intensiiviseksi tekemiseksi.

Saavutettavuuslain ulkopuolelle jää vielä suuri määrä digitaalisten palveluiden tarjoajia. Muun muassa verkkokaupat, jotka näkövammaisille voisivat parhaimmillaan tuoda ison helpotuksen ostosten tekemiseen, eivät kuulu lain piiriin. Toiveissa on, että julkisen sektorin vetämänä saavutettavat ratkaisut yleistyvät laajemmin muidenkin toimijoiden käyttöön.