Siirry sisältöön
Airut 11/2018

Uudet apuvälinesuositukset valmiiksi ajastaan jäljessä

Nuorisotoimen suunnittelija Teemu Ruohonen, jolla on yllään samanaikaisesti useita apuvälineitä: OrCam, aurinkolasit, kaksi eri kaulalta roikkuvaa suurennuslasia, maalipallo, kolme valkoista keppiä kädessä ja yksi valkoinen keppi taitettuna taskuun, purkin merkintäranneke ranteen ympärillä, Uno-pelikortti pistekirjoituksella, isotekstinen ässä-pelikortti hihassa, puhuva rannekello, pistekirjoitusrannekello, puhuva kuumemittari, puhuva mittanauha ja pistenäyttö.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa yhdenmukaistaa sairaanhoitopiirien apuvälineiden luovutuksen käytäntöjä maan sairaanhoitopiirien välillä. Yksi yleisimmistä aluekohtaisista eroista koskee sitä, montako eri suurennuslaitetta heikkonäköinen voi saada.
Kuva: Aatu Komsi

Sosiaali- ja terveysministeriön uusi opas on hyvä askel eteenpäin mutta ei poista alueellista eriarvoisuutta.

Teksti ja kuva Aatu Komsi
Nuorisotoimen suunnittelija Teemu Ruohonen, jolla on yllään samanaikaisesti useita apuvälineitä: OrCam, aurinkolasit, kaksi eri kaulalta roikkuvaa suurennuslasia, maalipallo, kolme valkoista keppiä kädessä ja yksi valkoinen keppi taitettuna taskuun, purkin merkintäranneke ranteen ympärillä, Uno-pelikortti pistekirjoituksella, isotekstinen ässä-pelikortti hihassa, puhuva rannekello, pistekirjoitusrannekello, puhuva kuumemittari, puhuva mittanauha ja pistenäyttö.
Kuvassa mallina nuorisotoimen suunnittelija Teemu Ruohonen. Kuvan apuvälineet lainassa Aviriksesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön tuore suositus pyrkii luomaan kaikille sairaanhoitopiireille yhdenmukaiset perusteet apuvälineiden myöntämiselle.

– Jos kaikki sairaanhoitopiirit sitoutuvat suosituksiin, yhdenvertaisuus näkövammaisten kesken paranee. Alueellinen eriarvoisuus on kuitenkin nykyään melkoinen, arvioi NKL:n kehityspäällikkö ja apuvälinemyymälä Aviriksen entinen johtaja Reijo Juntunen.

Yleisesti Juntunen on kuitenkin suositukseen pettynyt.

– Se ei ole meidän kannaltamme vielä hyvä, hän toteaa.

Juntusen mukaan suositus ei kehitä vaan vahvistaa nykytilannetta. Hänestä dokumentti ymmärtää apuvälineiksi vain laitteet, joista kullakin on vain yksi käyttötarkoitus.

– Oppaaseen ei ole otettu mukaan uusia huipputeknologiaa sisältäviä elektronisia apuvälineitä, jotka jo yksinäänkin sisältävät useiden aiempien apuvälineiden ominaisuuksia. Se on suuri ongelma, sillä ne ovat kuitenkin näkövammaisille tänä päivänä erittäin tärkeitä.

Tällaisia ovat esimerkiksi iPhone lisäsovelluksineen ja silmälaseihin kiinnitettävä tekstintunnistuslaite OrCam. Osa sairaanhoitopiireistä kustantaa viisituhatta euroa maksavan OrCamin, osa ei missään nimessä.

STM:n oppaassa myös linjataan, että samaan käyttötarkoitukseen ei lähtökohtaisesti voi saada kahta eri apuvälinettä. Tämä jättää käyttäjän yksilölliset tarpeet huomiotta.

Opas jättää paljon apuvälineen luovutuksesta päättävän harkinnan ja kunkin sairaanhoitopiirin tuotevalintojen varaan.

– Opas ei poista näkövammaisiin kohdistuvaa alueellista eriarvoisuutta, Juntunen toteaa.

STM:n opas koskee vain sairaanhoitopiirejä, ei työhön ja opiskeluun apuvälineitä myöntävää Kelaa.

Apuvälinemyymälä Aviris kuuluu Näkövammaisten liiton konserniin.