Siirry sisältöön
Airut 7/2021
Kiikarissa

Pöllöpalkinto Aaltoselle ja Pöntykselle

Kaksi vaaleahiuksista naista hymyilee kukat käsissään. Toisella on musta paita, toisella oranssi.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Minna Pöntys ja Anu Aaltonen palkittiin työstään näkövammaisten kulttuurin nauttimisen edistämiseksi
Kuva: Ali Kinnunen

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu palkitsi Yleisradion saavutettavuusvastaava Minna Pöntyksen ja kuvailutulkki Anu Aaltosen Pöllöpalkinnolla. Palkinto myönnetään ihmiselle, joka on henkilökohtaisella panoksellaan parantanut näkövammaisten ihmisten mahdollisuutta nauttia taiteesta ja kulttuurista. Palkinto on näkövammaisen keramiikanharrastajan tekemä pöllöpatsas.

Minna Pöntys on osoittanut henkilökohtaista kiinnostusta näkövammaisten ihmisten palveluiden parantamiseen ja saanut Ylen saavutettavuusvastaavana tuntuvaa edistystä aikaan.

Anu Aaltonen on ohjannut Näkövammaisteatterille 12 produktiota. Hän on myös kuvailutulkkauksen uranuurtaja.

Pöllöpalkinto on aiemmin luovutettu kirjailija Juha Hurmeelle ja Suomen elokuvasäätiön levityspäällikkö Harri Ahokkaalle.

Päivyri joulu-tammikuu

Näkövammaisten liiton 94-vuotissyntymäpäivä 28.1.

E-kirjojen saavutettavuudessa on surullisen paljon parannettavaa. Vaikka tämä vaikuttaa kaikkiin lukuintoisiin, erityisesti kärsivät opiskelijat, joiden on käytettävä enenevässä määrin sähköisiä oppimateriaaleja.

Digitalisaatioasiantuntija Ville Lamminen, Saavutettavuuspaloja-blogi, 2.11.21

Harmaahiuksinen ja -viiksinen mies tummassa puvussa valkoinen keppi kädessään seisoo itseään esittävän taulun vieressä.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Suurena kuvaa
Kuva: Aatu Komsi

Kari Vähänen ikuistettiin

Näkövammaisten liiton hallituksen puheenjohtajan, Kari Vähäsen muotokuva julkistettiin valtuuston kokouksen yhteydessä marraskuussa Iiris-keskuksessa.

Muotokuva on liiton kirjapainon päällikkönäkin työskennelleen, valokuvaaja ja äänisuunnittelija Petteri Mårdin kädenjälkeä, kuten myös kahden edellisen liiton hallituksen puheenjohtajan, Esko Jantusen ja Sari Loijaksen, muotokuvat.

Muotokuva ei ole perinteinen maalaus, vaan valokuva, joka on tulostettu museopaperille, jolloin kuva antaa maalauksellisen vaikutelman.

Kari Vähäsen kuva löytyy hallituksen kokoustilasta Einarista, Iiriksen kuudennesta kerroksesta.

Vammaisjärjestöt ottivat kantaa vammaispalvelulakiin

Näkövammaisten liitto ja seitsemän muuta vammaisjärjestöä antoivat lausuntonsa vammaispalvelulaista.

Järjestöt esittivät esimerkiksi, että palvelutarpeen arviointia ja asiakassuunnitelmaa tulee vahvistaa, pitkäaikaista tukea tarvitsevien vammaisten ihmisten sekä vammaisten lasten asema tulee turvata ja henkilökohtaisessa avussa on säilytettävä nykyinen palvelun saannin edellytys.

Lisää vammaisjärjestöjen kannanotosta voit lukea verkkosivuiltamme Lausunnot-sivulta.

Sari Kokko jatkaa Vammaisfoorumin johdossa

Vammaisfoorumi valitsi puheenjohtajakseen Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokon. Kokko on toiminut foorumin puheenjohtajana jo edelliskauden. Varapuheenjohtajaksi valittiin Elias Vartio SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder r.f.:stä. Hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Henrik Gustafsson Invalidiliitosta, Annina Heini Kynnyksestä, Terhi Toikkanen Hengityslaitepotilaista, Sari Kuosmanen Lihastautiliitosta ja Saini Lepistö Suomen Kuurosokeista.

Vammaisfoorumi on 28 kotimaisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Se edustaa Suomea myös Euroopan vammaisfoorumissa, European Disability Forumissa.

Kaksi henkilöä istuu vastakkain. Toinen pitää käsiään toisen käsien päällä, kun toinen viittoo.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Suurena kuvaa
Kädestä käteen viittominen on yksi tapa, jolla täysin kuurosokeat henkilöt voivat kommunikoida.
Kuva: Kalle Kiviniemi

Suomen Kuurosokeat 50-vuotias

Suomen kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten oikeuksienvalvontajärjestö Suomen Kuurosokeat täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Yhdistys perustettiin vuonna 1971.

Oikeuksienvalvonnan ohella yhdistys on kuurosokeuden asiantuntija Suomessa ja järjestää vertaistoimintaa, tapahtumia ja kursseja sekä julkaisee Tuntosarvi-lehteä. Yhdistys tuottaa lisäksi mm. kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten ICT-, kommunikaatio-, kuntoutus- ja asumispalveluja sekä sopeutumisvalmennusta.

Yhdistyksen palvelutalo on Tampereen Hervannassa, jonne se siirtyi Helsingistä vuonna 2017.

Kädet lukemassa pistekirjoituslehteä.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Suurena kuvaa
Kuva: Laura Oja

Pisteitä juhlitaan 4.1.

4. tammikuuta vietetään maailman pistekirjoituspäivää, englanniksi World Braille Day. Pisteaakkoset välimerkkeineen keksi ranskalainen sokea nuori mies, Louis Braille vuonna 1824. Vuonna 1829 hän lisäsi järjestelmään matemaattiset merkit ja nuottikirjoituksen. Läpimurron pistekirjoitus teki vuonna 1878, kun kansainvälinen sokeainopettajien kokous suositteli sitä otettavaksi käyttöön kaikissa sokeainkouluissa.