Vammaispalvelulain esityksessä paljon korjattavaa
Näkövammaisten liitto oli marraskuussa eduskunnan sote-valiokunnan kuultavana uudistettavasta vammaispalvelulaista. Esityksessä oli vielä niin paljon korjattavaa, että on lähes mahdoton ajatus, että laki tulisi voimaan ensi vuoden alusta.
Laissa säädetään näkövammaisten kannalta keskeisistä vammaispalveluista. Valtaosa niistä tulee olemaan subjektiivisia oikeuksia, mutta pelkkä maininta siitä, että ne tulee järjestää, ei kuitenkaan riitä. Oleellista on, että ne ovat näkövammaisen yksilöllisen tarpeen mukaisia.
Nostimme esiin myös liikkumisen tukeen ja henkilökohtaiseen apuun liittyviä epäselvyyksiä ja huolen nykyisten vammaispalvelupäätösten voimassaolosta uuden lain tultua voimaan.
Iso kysymys on lakiesitykseen kirjoitettu ikääntymisrajaus. Sen mukaan lakia sovelletaan ihmiseen, jonka avun, tuen tai huolenpidon tarve johtuu pääasiassa muusta kuin iäkkäänä alkaneesta ja tyypillisesti iäkkäillä esiintyvästä sairaudesta tai yleisestä vanhuudenheikkoudesta ja rappeutumisesta. Esitys on kirjoitettu siten, että ikääntyneenä näkövammautuvat jäisivät vammaispalvelujen ulkopuolelle. Perusteluna ovat taloudelliset syyt ja se, ettei kaikille iäkkäille voi tarjota vahvaan subjektiiviseen oikeuteen perustuvia pääosin maksuttomia palveluja.
Ikääntymisrajaus on ristiriidassa kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Se on vastoin YK:n vammaissopimusta, perustuslain syrjinnän kieltoa, yhdenvertaisuuslakia sekä Euroopan ihmisoikeussopimusta.
Ikääntymisrajaus tulee joko poistaa tai säätää siten, että se ei sulje ikääntyneinä näkövammautuvilta vammaispalveluja. Syrjintä ei voi olla sallittua, eivätkä perus- ja ihmisoikeudet ole valikoivia vaan kuuluvat jokaiselle.
Sari Kokko on Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja.