Uusi vammaispalvelulaki saatava voimaan ilman soteakin
Näkövammaisten liitto kannattaa vammaispalvelulain uudistusta, vaikka siitä löytyy vielä epäkohtia.
Näkövammaisten liitto antoi tammikuussa lausuntonsa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esittämästä vammaispalvelulain uudistuksesta. Esitystä pidetään hyvänä ja liitossa toivotaan, että se hyväksyttäisiin vielä nykyisen eduskunnan aikana. Toivomuksena on myös, että laki tulisi voimaan, vaikka sote-uudistus kaatuisikin.
Liitto painottaa, että vammaispalvelut olisi pidettävä irrallisina yleisistä palveluista, koska vammaispalveluja järjestetään vain pienelle joukolle suomalaisista. Niiden tarkoituksena on mahdollistaa tavallisen arjen sujuminen eikä taata luksuspalveluja.
Lausunnossa muistutetaan, että kun näkövammainen ihminen täyttää vammaispalvelulain myöntämisedellytykset, ei pitäisi enää joutua miettimään, myönnetäänkö palvelut sosiaalihuoltolain vai vammaispalvelulain perusteella, vaan ne on yksiselitteisesti järjestettävä vammaispalvelulain perusteella.
Hyvää lakiesityksessä on lisäksi, että keskeiset vammaispalvelut säilyisivät nimenomaan subjektiivisina oikeuksina. Tällaisia ovat muun muassa henkilökohtainen apu, liikkumisen ja esteettömän asumisen tuki ja uutena säädettävä valmennus ja tuki, johon kuuluvat esimerkiksi liikkumistaidon ohjaus ja pistekirjoituksen opetus.
Henkilökohtaisen avun järjestämisessä pitää tulevaisuudessakin olla työnantajamallin lisäksi useita tapoja.
Kuljetuspalvelut on järjestettävä näkövammaiselle soveltuvalla ajoneuvolla, joka on monelle henkilöauto. Perinteinen invataksi ei näkövammaiselle yleensä ole turvallisin vaihtoehto, sillä invataksin portaat ovat jyrkät ja kapeat ja sisätilat puolestaan matalat ja laajat.
Matkojen yhdistely on liiton mukaan osin kannatettavaa, mutta siinä on runsaasti epäkohtia, jotka tekevät näkövammaisten liikkumisesta vaikeaa tai mahdotonta. Jos matkoista tulee näkövammaiselle ihmiselle liian hankalia ja pelottavia, hän jää mieluummin kotiinsa eikä pysty osallistumaan yhteiskunnan toimintoihin.
Matkojen yhdistelystä ei myöskään saisi aiheutua odotusajan tai matka-ajan kohtuutonta pitenemistä tai haittaa vammaiselle ihmiselle. Matkojen yhdistelyyn liittyvän kohtuuttoman haitan arvioinnissa pitää liiton mukaan ottaa huomioon näkövammaisen ihmisen toimintakyky, elämäntilanne, yksilöllinen tarve ja näkövamman aiheuttama korostunut turvattomuuden tunne.
Työ- ja opiskelumatkojen yhdistäminen on esimerkki epäonnistuneesta tavasta yhdistää matkoja, koska se saattaa aiheuttaa viivästyksiä ja epävarmuutta ja pidentää kohtuuttomasti kyydin saamista. Myös vapaa-ajan matkojen kohdalla yhdistely voi aiheuttaa samanlaisia pulmia. Niissä ei aina ole mahdollista ennakoida kyydin tarpeen tarkkaa ajankohtaa, vaan kyyti on saatava vasta asioinnin tai tapahtuman päätyttyä.
Uuden vammaispalvelulain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alussa.