Vammaispalvelulaki uudistuu
Kuljetuspalveluihin saattaa tulla käyttäjille enemmän joustoa, kun vuosijaksotusmahdollisuus mainitaan myös laissa.
Esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi annettiin eduskunnalle syyskuun lopulla. Voimaan se tulisi vuonna 2021. Jännitysmomentteja ovat kytkös sote-uudistukseen ja eduskunnan valtava käsiteltävien asioiden määrä.
Laki on tarkoitus hyväksyä ennen eduskuntavaaleja, mutta tulevat viikot näyttävät, miten käy.
Laissa on paljon tuttua: subjektiiviset oikeudet säilyvät, mutta niistä käytetyt nimet voivat muuttua. Esimerkiksi asunnon muutostöistä käytetään jatkossa nimeä tuki esteettömään asumiseen.
Aiempaa vahvemmin on esillä vammaisten lasten ja nuorten asema. Tämä on hyvä, sillä näkövammaisten nuorten itsenäistymisen tukeminen vaatii mahdollisuutta tehdä ja mennä itse ilman vanhempia. Punaisena lankana lakiesityksessä kulkee yhdenvertaisuus. Toivottavasti sana ymmärretään maakunnissa siten kuin on tarkoitettu. Yhdenvertaisuus on sitä, että näkövammaisen elämää verrataan samanikäiseen ja samassa elämäntilanteessa olevan näkevän elämään ja vammaispalveluja katsotaan tämän tavallisen arjen silmälasien läpi.
Kuljetuspalveluista liikkumisen tuki
Kuljetuspalvelut ovat osa liikkumisen tukea. Vammaisella on oikeus liikkumisen tukeen kuljetuspalveluna, kun hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän voi toimintarajoitteensa vuoksi käyttää julkista liikennettä ilman kohtuuttomia vaikeuksia.
Maakunta voisi myös harkita antavansa vammaisen käyttöön auton tai myöntävänsä taloudellista tukea auton hankintaan. Vammaisen lapsen perheelle voisi myöntää tukea auton hankintaan, jos autoa tarvitaan lapsen ja hänen apuvälineidensä kuljettamiseen.
Kuljetuspalveluina järjestetään työ- ja opiskelumatkoja. Ne järjestetään tarpeen mukaan ja maantieteellisenä alueena on lainsäädännössä määritelty työssäkäyntialue. Nyt työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin päähän ihmisen tosiasiallisesta asuinpaikasta. Vapaa-ajanmatkoja on vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Niitä voi käyttää oman tai lähikunnan alueella.
Vaihtoehtoisesti voi saada käyttöönsä kilometrikukkaron eli vapaa-ajanmatkoja vastaavan kilometrimäärän, joka määritellään yksilöllisesti muun muassa aiemmin käytettyjen vapaa-ajanmatkojen pohjalta. Siinä kuljetuspalveluja voi käyttää kaikkialla Suomessa.
Joissain kunnissa on vapaa-ajanmatkoihin saanut vuosijaksotuksen, jolloin matkoja on voinut käyttää joustavammin. Jatkossa tästä on maininta myös laissa, joten saanti ehkä helpottuu.
Henkilökohtainen apu
Henkilökohtainen apu säilyy entisellään. Työhön, opiskeluun ja päivittäisiin toimiin sitä myönnetään vammaisen tarvitsema määrä. Vapaa-aikaan apua voi saada nykyiseen tapaan 30 tuntia kuukaudessa.
Työnantajamallin lisäksi on oltava vaihtoehtoisia järjestämistapoja. Ketään ei saa pakottaa työnantajaksi, ellei ihminen sitä itse halua. Suostumus työnantajuuteen kirjataan asiakassuunnitelmaan.
Uutena subjektiivisena oikeutena on valmennus ja tuki. Näkövammaisilla tämä voi parantaa liikkumistaidon ohjauksen ja pistekirjoituksen opetuksen saatavuutta, sillä ne sisältyvät tähän.
Asiakassuunnitelma ja päätöksenteko
Palvelutarpeen arviointi ja palvelujen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tarvittavat palvelut kirjataan asiakassuunnitelmaan, joka on pohja päätöksenteolle.
Asiakassuunnitelmaan kirjatusta palvelujen kokonaisuudesta voisi poiketa vain painavin perustein ja poikkeaminen on aina perusteltava päätöksessä. Päätökset jokapäiväisessä elämässä välttämättömistä palveluista olisi tehtävä toistaiseksi voimassa oleviksi.
Kielteisistä päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen asti kuten nykyisin. Jatkossa myös subjektiivisista oikeuksista valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaatii valitusluvan.