Siirry sisältöön
Airut 5/2021

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu: Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden puolesta

Mustavalkoisessa ryhmäkuvassa kymmenen ihmistä, jotka nauravat.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Näkövammaisteatteri sai alkunsa Hannes Tiiran perustamasta teatterikerhosta vuonna 1978. Harrastajateatteriryhmää ovat vuosien varrella luotsanneet monet teatterin ammattilaiset. Vuonna 1984 Näkövammaisteatterin ohjelmassa oli Walentin Chorellin Lesket, jonka ohjasi näyttelijä Ritva Vepsä (edessä keskellä).
Kuva: Näkövammaisten liiton kuva-arkisto

Näkövammaisten Kulttuuripalvelun perustamisesta on kulunut 90 vuotta. Palo kirjoittaa sai joukon näkövammaisia perustamaan Varjojen Mailta -lehden vuonna 1931. Samana vuonna syntyi Suomen Sokeain Kirjallisuusyhdistys, nykyinen Näkövammaisten Kulttuuripalvelu.

Teksti Marianne Tenhami
Kuva Näkövammaisten liiton kuva-arkisto

Näkövammaisten Kulttuuripalvelussa pidetään kulttuurista kiinnostuneiden ja sitä harrastavien näkövammaisten ääntä kuuluvilla. Yhdistyksen puheenjohtaja Timo Kuoppalan ja kulttuurintuottaja Tanja Rantalaisen mukaan Kulttuuripalvelun työ on ainutlaatuista ja siksi sen  toimintaedellytyksistä tulee huolehtia jatkossakin.

Näkövammaisten Kulttuuripalvelussa työskennellään kulttuurin ja taiteen osallisuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Kysymys on ihmisen oikeudesta kulttuuriin.

– Työmme perustuu YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimuksen artiklassa 30 puhutaan vammaisten oikeudesta kulttuurielämään. Toteutamme tätä oikeutta näkövammaisten osalta, Timo Kuoppala sanoo.

Yksi Kulttuuripalvelun tehtävä on tuottaa näkövammaisille harrastusmahdollisuuksia muun muassa musiikin, kirjallisuuden, teatterin, kuvataiteiden ja
valokuvauksen keinoin.

Näkyvin saavutettavuuden edistämismuoto on kuvailutulkkaus, jota kehitetään kouluttamalla kuvailutulkkeja ja tiedottamalla kuvailutulkkauksesta kautta maan. Tekeillä on kuvailutulkkauksen koulutussuositus.

– Koulutamme myös kulttuuritoimijoita kohtaamaan näkövammaisia ihmisiä ja tarjoamme asiantuntija-apua. Neuvomme sisältöjen tuottamisessa internet-sivuille. Sanakartta, sähköinen käsiohjelma ja kuvailutulkkaus äänitiedostona voivat parantaa taidelaitoksen tai kulttuuritoimijan palvelujen saavutettavuutta näkövammaisille, Tanja Rantalainen sanoo.

Hänen mukaansa yhdistyksen jäsenistössä on myös taiteenalan ammattilaisia, joilla on tietoa näkövammaisuudesta ja omasta taiteenalastaan. Yhdistys järjestää tapahtumia kautta maan, jolloin yhteistyökumppanina on yleensä paikallinen näkövammaisten alueyhdistys. Näin luodaan yhteyksiä eri puolilla Suomea asuviin näkövammaisiin kulttuuriharrastajiin.

Yksi Kulttuuripalvelun tehtävä on tuottaa näkövammaisille harrastusmahdollisuuksia muun muassa musiikin, kirjallisuuden, teatterin, kuvataiteiden ja valokuvauksen keinoin. Varjojen mailta -lehdestä on tullut yhdistyksen julkaisema aikakauslehti Kajastus.

Ennen edistettiin näkövammaisten mahdollisuuksia korkeakouluopiskeluun ja henkisillä aloilla työskentelyyn. Tänään yhdistykseltä voi hakea apurahoja ja kysyä neuvoja vaikkapa omakustanteen julkaisuun tai näyttelyn järjestämiseen.

Korona on tuonut haasteita myös Näkövammaisten Kulttuuripalvelun toimintaan. Pieni, kekseliäs yhdistys on kuitenkin voinut toteuttaa suuren osan toiminnastaan: Kontrapunkti-kuoro ja Näkövammaisteatteri ovat harjoitelleet etänä Edmond Rostandin näytelmää Cyrano de Bergerac. Etänä on järjestetty myös kirjoittajakursseja ja novellipiirejä.

– Samalla kun korona on pakottanut meidät digiloikkaan, se on vahvistanut valtakunnallisuuttamme, Tanja Rantalainen sanoo.