Siirry sisältöön
Airut 2/2019

Pisteoppia Ikaalisissa ja Tampereella

Susanna Hannu ja Laila Ekola
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Oppimateriaalin tekeminen on ohjaajasta mielenkiintoista, mutta välillä on hyödyllistä käyttää valmista oppimateriaalia, mitä kuvassa lukevat pistekirjoitusohjaaja Susanna Hannu (vas.) ja hänen oppilaansa Laila Ekola.
Kuva: Heidi Puff

Tampereen seudulla satsataan pistekirjoituksen opettamiseen. Opetukseen osallistunut Laila Ekola kokee saaneensa pistekirjoitustaidosta aitoa apua arkeensa.

Teksti Susanna Hannu
Kuva Heidi Puff

Tampereen seudun yhdistyksessä pistekirjoituksen asema on huomioitu säännöllisen opetuksen myötä. Yhdistyksen toiminta-alue on laaja, joten kursseja on pääpaikka Tampereen lisäksi toteutettu muuallakin yhdistyksen toiminta-alueella.

Tampereen seudun Näkövammaisten tukisäätiö on auttanut taloudellisesti Kyrösjärven seudun näkövammaisten paikallisyhdistystä pistekirjoitusopetuksen järjestämisessä. Lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana Hämeenkyrön ja Ikaalisten kansalaisopistot.

Ensimmäinen kurssi Ikaalisissa järjestettiin syyskuussa 2017 ja toinen viime syksynä. Kokoontumispaikkana on ollut Ikaalisten keskustassa sijaitseva Länsi-Pirkanmaan Seniorikeskus Jyllin Kodit, missä myös Kyrösjärven seudun näkövammaiset kokoontuvat.

Vaikeasti heikkonäköinen 76-vuotias Laila Ekola, on osallistunut molemmille kursseille.

”Aakkoset oppii helposti”

Laila Ekolan näkö oli heikentynyt muutaman vuoden ajan, kun hän rohkaistui osallistumaan kurssille. Laila ei näe tarkasti, joten lukeminen ei onnistu näön avulla.

– Pistekirjoituksen oppiminen on minulle tärkeä taito, joten olen opiskelusta tosi innoissani, hän sanoo.

Hämeenkyröläinen Laila Ekola aloitti opiskelun Tampereella nelisen vuotta sitten.

– Oli mukava saada opetusta välillä myös Tampereen ulkopuolella. Itse osallistuin Ikaalisissa järjestettäville kursseille erityisesti siksi, että minulla on todella suuri opinhalu.

Susanna Hannu on toiminut ohjaajana Tampereen seudun Näkövammaisten järjestämillä pistekirjoituskursseilla syksystä 2005 alkaen.

Susanna Hannulla on tapana aloittaa opetustuokionsa kyselemällä oppilailta pisteiden sijaintia eri kirjaimissa ja merkeissä. Pistekirjoitus muodostuu kuudesta pisteestä. A-kirjain on piste yksi, b-kirjaimessa ovat pisteet yksi ja kaksi.

– Aakkoset on helppo oppia, Laila Ekola rohkaisee pistekirjoituksesta kiinnostuneita näkövammaisia.

Laila Ekolan mukaan aakkosten oppimisen jälkeen lukemisen opettelu on haastavampaa, ja itse hän kokee edistyvänsä siinä pikku hiljaa.

Aluksi käsien käyttöä opetellaan kuvia tutkimalla ja aste asteelta siirrytään tiheämpään tekstiin.

– Nyt olen siirtynyt tiheään tekstiin harvalla rivivälillä. Täysin tiheän tekstin lukeminen tuntuu vielä vaikealta. Siinä hyvänä apuna on toiminut uusi oppikirja, Ekola kertoo.

Viime syksynä Susanna Hannu otti opetuksessaan käyttöön Heli Viita-Louhion kirjan Alkupiste, joka on saanut runsaasti positiivista palautetta hänen kurssilaisiltaan.

Opetusta paikallistasolla

Ikaalisissa ensimmäinen kurssi kokoontui kahden tunnin ajan viitenä peräkkäisenä maanantaina. Viime syksynä osallistujien pitkien matkojen vuoksi kokoontumisaikaa pidennettiin puolella tunnilla ja kokoontumisten määrää supistettiin viidestä neljään.

Oppilaat harjoittelivat sekä pistekirjoituksen lukemista että kirjoittamista. Tutuiksi tulivat niin pistekirjoituskone ja pistekirjoitustaulu kuin tietokoneen pistenäyttökin.

Kurssilaiset olivat aikuisia, osa jo pidempään pisteitä lukeneita, mutta myös vasta-alkajia mahtui mukaan. Pääosin he olivat näkövammaisia, mutta myös muutama näkevä aiheesta kiinnostunut uskaltautui joukkoon.

Susanna Hannu ohjasi molemmilla kursseilla, ja koska opiskelijat olivat suurelta osin samoja kummallakin kurssilla, hän pystyi seuraamaan heidän taitojensa kehitystä.

– Näin lyhyellä kurssilla ei ehdi perehtyä pistekirjoitukseen kovin syvällisesti. Kävimme kuitenkin läpi kaikki pistekirjoitusapuvälineet ja opettelimme hieman niiden käyttöä. Osalle tämä oli kertausta, joten siksi mukana oli haastavampia tehtäviä kuten sanojen etsimistä pistekirjoituksella tehdystä sanalaatikosta, Susanna Hannu kertoo.

Pisteitä päivittäin

Laila Ekolan mukaan pistekirjoituskursseilla tärkeää on yhteishenki.

– Opetuksen lisäksi siellä saa vertaistukea toisilta samassa tilanteessa olevilta näkövammaisilta, hän sanoo.

Kursseilla hän opiskelee pistekirjoitusta viikoittain, mutta kertoo pisteiden lukemisen kuuluvan kotona myös hänen jokapäiväiseen elämäänsä.

Esimerkkinä arkea helpottavasta pistekirjoitusmerkinnästä Laila mainitsee papereita sisältävän kansion, jonka hän tunnistaa omakseen sekä kotona että kodin ulkopuolella kanteen pistekirjoituksella kirjoitetusta omasta nimestään.

Kuvateksti: Sanalaudalle kirjoittaminen helpottaa joskus tekstin hahmottamista. Kuvassa Susanna Hannu tarkistaa Laila Ekolan sanalaudalle tekemää pistekirjoitusmerkintää. (Laila Ekola pitää käsiään sanalaudan päällä. Susanna Hannu on kumartunut ja tunnustelee sormillaan laudalle kirjoitettuja merkkejä.