Osa 7: Tuen vastaanottaminen
Monelle avun pyytäminen ja tuen vastaanottaminen tuntuu vaikealta, jopa hävettävältä, ikään kuin siitä tulisi jotenkin heikommaksi ja huonommaksi.
Miten tuen vastaanottaminen voi siis olla juhlimisen arvoinen supervoima?
Seitsemän supervoimaa podcast-sarjan seitsemännen osan kuvitteellisessa tarinassa onnettomuudessa sokeutunut Ellen haluaisi lähteä kansainvälisille eläinkoulutusmessuille fiilistelemään. Mutta ketä hän voisi pyytää oppaakseen? Hänen päänsisäiset nakertajansa vakuuttelevat, kuinka hän olisi pelkkä riippakivi ja vaivaksi kaikille ja kuinka ihmiset auttaisivat häntä korkeintaan säälistä. Nakertajien äänet vaientaa Helen Keller.
Helen Keller: Nainen, jolle elävän ihmisen sormet toivat valonsäteitä pimeään
Helen Keller on monelle tuttu. Hän syntyi Alabamassa vuonna 1880 ja sokeutui ja kuuroutui hyvin pienenä. Läpimurto hänen elämässään tapahtui, kun hän sai kuusivuotiaana opettajakseen Anne Sullivanin. Sullivan sai hänet ymmärtämään sanojen ja asioiden vastaavuuden. Kokemus oli Kellerille kuin valonsäteet pimeässä.
–Pystyn tekemään työtä itseni ja muiden hyväksi, koska opettajani murtautui läpi siitä pimeästä, hiljaisesta vankeudesta, joka sitoi minua, Keller sanoo kuuluisassa puheessaan Lions-klubille vuonna 1925.
Keller teki elämäntyönsä sokeiden ja kuurosokeiden olojen parantamiseksi, puhui vaikuttajille ympäri maailmaa ja kirjoitti kirjoja. Hänen yhteistyönsä Anne Sullivanin kanssa kesti vuosikymmeniä. Hänen koko elämänsä perustui hänen auliudelleen ottaa vastaan monenlaista tukea. Vain siten hän voi itse jakaa tukea eteenpäin.
Russ Palmer ja Riitta Lahtinen: Tuen jakamisen suurlähettiläät
Russ Palmer on musiikkiterapeutti, moniaistisen musiikin tuntemisen ja keholla viestimisen asiantuntija. Kun kuurosokea Russ tapasi vaimonsa Riitta Lahtisen yli 30 vuotta sitten, syntyi tuen jakamisen symbioosi, josta on tullut molempien elämäntehtävä.
Kuurosokeita opettanut Riitta alkoi Russin esimerkin innoittamana tutkia kosketusviestejä eli haptiiseja. Paria kuunnellessa ei enää tiedä, kumpi tukee kumpaa. Russin halu kokea maailmaa kuurosokeudesta huolimatta inspiroi Riittaa uusiin suuntiin kosketusviestien tutkimisessa. Yhteiset haasteet kuten puolentoista kuukauden jumittaminen brasilialaisessa sairaalassa kehitti sairaalahaptiisit huippuunsa ja nyt niitä opetetaan kansainvälisesti.
–On tärkeää olla avoin ja pyytää rohkeasti apua. Siihen voi joutua joskus tönimään itseään, mutta sitä kautta voimme olla tasavertaisia, löytää uusia ystäviä ja estää itseämme sulkeutumasta pois maailmasta, Russ sanoo.
Entä jos seuraavan kerran apua tarvitessasi kysyisit itseltäsi, mitä hyvää tästä voisi seurata?