Työmarkkinat syrjivät vammaisia

Tämä käy ilmi Vammaisfoorumin toteuttamasta kyselystä, jossa selvitettiin vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista Suomessa YK:n vammaisyleissopimuksen kahden ensimmäisen vuoden aikana.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on ollut Suomessa voimassa runsaat kolme vuotta. Sopimus korostaa vammaisten ihmisten osallistumista, osallisuutta ja tasa-arvoa ja kieltää laaja-alaisesti syrjinnän. Suomi on sitoutunut sopimukseen, jossa tunnustetaan vammaisten henkilöiden oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Työnantajia tulisi kannustaa positiiviseen erityiskohteluun ja rekrytointisyrjintään puuttumista tulisi helpottaa.

Asenteissa parantamisen varaa

Vammaisfoorumin kyselystä ilmeni, että noin 57 prosenttia vastaajista oli kokenut syrjintää työnhaussa. Koulutukseen pääsyssä syrjintää oli kokenut 31 prosenttia. Vammaisten työllistyminen ei ole kiinni koulutuksesta tai pätevyydestä, vaan enemmän asenteista. Yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa vammaiselle yksittäistapauksessa tarpeelliset kohtuulliset mukautukset, mutta työelämän mukautuksissa noin 48 prosenttia vastaajista oli kokenut syrjintää.

Eri vammaryhmistä syrjintää työnhaussa kokivat eniten, 64 prosenttia, näkö- ja kuulovammaiset sekä viittomakieliset. Rekrytointisyrjintään on vaikea puuttua ja asianosaisen kynnys lähteä ajamaan oikeuksiaan oikeudessa on korkea. Rikosasioina oikeuteen päätyvät vain vakavimmat tapaukset, joissa ihminen on esimerkiksi vammaisuuden tultua ilmi käännytetty pois työhaastattelusta, johon hänet oli papereiden perusteella kutsuttu.

Työllinenkin voi olla köyhä

Vammaisten ihmisten syrjäytyminen avoimilta työmarkkinoilta aiheuttaa paitsi eriarvoisuutta, myös köyhyyttä. Kyselyn vastanneista vammaisista köyhyyttä oli kokenut noin 54 prosenttia. Koko väestössä on Suomen köyhyysraportin mukaan köyhyydessä eläviä 11,5 prosenttia Lähes 60 prosenttia vammaisista työikäisistä eli 25–64-vuotiaista oli kahden viimeisen vuoden aikana kokenut köyhyyttä.

Vammaisten köyhyys ei koske ainoastaan tukien varassa eläviä vammaisia vaan myös työssäkäyviä, joista jopa 41 prosenttia kertoi kokeneensa köyhyyttä. Vammaiset yrittäjät olivat vielä työsuhteisia huonommassa asemassa, sillä jopa 51 prosenttia heistä koki köyhyyttä.

Vammaiset työllistyvät koko väestöä useammin osa-aikaisesti ja pätkätöihin. Myös vammaisuuden perusteella maksettavien tukien ja palkkatulon yhteensovittaminen on hankalaa ja aiheuttaa kannustinloukkuja.

Kyselyssä selvitettiin myös, mitkä asiat ovat vaarantuneet köyhyyden vuoksi. Huolestuttavaa on, että 30 prosenttia vastanneista kertoi terveydenhuollon ja välttämättömien lääkkeiden saannin vaarantuneen. Eniten eli 42 prosentilla vastaajista vaarantui vapaa-ajan vietto.