Avataan työmarkkinat kaikille
Työmarkkinajärjestöt ja sote- ja vammaisjärjestöt etsivät ratkaisuja osatyökykyisten työmarkkina-aseman parantamiseksi. Myös Näkövammaisten liitto on mukana.
Osatyökykyisiä henkilöitä on Suomessa noin 600 000, joten ihan pienestä joukosta ei ole kysymys. Ensimmäistä kertaa sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt että työmarkkinakeskusjärjestöt ovat yhdessä päättäneet etsiä ratkaisuja, joilla osatyökykyiset saataisiin nykyistä enemmän työmarkkinoille.
Järjestöt allekirjoittivat viime joulukuussa julkilausuman, jossa ne sitoutuivat ottamaan käyttöön konkreettisia keinoja, joiden avulla osatyökykyisten henkilöiden työllistyminen ja työssä jatkaminen helpottuu. Julkilausuman allekirjoittivat myös sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ja työministeri Jari Lindström. Aloite julkilausuman kirjoittamisesta tuli Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihankeen (OTE) kautta.
Kaiken kaikkiaan mukana on 14 järjestöä. Niiden joukossa on keskeiset vammaisjärjestöt ja muun muassa Akava, SAK, Elinkeino- elämän keskusliitto EK ja STTK.
Jokainen järjestö on osaltaan tehnyt lupauksen, johon aikoo tulevan yhteistyön aikana sitoutua. Näkövammaisten liiton lupaus on antaa yksilöllistä neuvontaa työelämän haasteiden ratkaisemiseen. Liitto on lupautunut huolehtimaan siitä, että jokaisella on tulevalla työpaikallaan sopivat tietotekniset apuvälineet. Myös työterveyshuoltojen kanssa tehdään yhteistyötä niin, että ihminen voi jatkaa työssään, vaikka näkö heikkenisi tai menisi kokonaan.
Lisää tietoa tarvitaan
– Vammaisten ihmisten työmarkkinaosuus on huono, vaikka koulutustaso on hyvä, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.
Hänen mukaansa 90 prosenttia vammaisista kokee, että he ovat eriarvoisessa asemassa työmarkkinoilla juuri vammansa vuoksi. Myöskään rekrytointijärjestelmät eivät aina sovellu vammaisille ihmisille.
Erityisasiantuntija Patrik Tötterman työ- ja elinkeinoministeriöstä muistuttaa, että rekrytoinnissa työnantajat katsovat ensisijaisesti asennetta, motivaatiota ja osaamista, eivät vammaa sinänsä. Hänen mukaansa suurimpia syitä osatyökykyisten työllistymiselle on työnantajien tiedon puute.
– Tarvitaan totuudenmukaista tietoa esimerkiksi työtä hakevan työkyvystä ja sen mahdollisesta vaihtelusta, työn mukautukseen saatavasta tuesta, eläkemaksujen ja työkyvyttömyysajan palkan kompensaatiosta ja mahdollisten kuntoutusjaksojen sijais- järjestelyistä.
Työnantajille tukijärjestelmä on Töttermanin mukaan varsin pirstaleinen ja hankalasti hahmotettava.
– Heille on epäselvää, mitä mistäkin luukulta saa.
– Ratkaisu tähän voisi olla työkykykoordinaattori, joka neuvoo mistä ja minkälaista palvelua on saatavilla.
Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen uskoo, että työmarkkinoilla meneillään oleva muutos ja uudistuminen voi parhaimmillaan tarjota huimia mahdollisuuksia myös vammaisille ihmisille. Hän kuitenkin kritisoi osatyökykyinen -termiä.
– Se antaa vaikutelman, että me vammaiset pystymme tekemään vain osan työstä emmekä saa aikaa mitään kovin kelvollista, ja tämä taas hämärtää vammaisten työllistymisen mahdollisuuksia.
Hän peräänkuuluttaa vammaisilta rohkeutta ja uskoa omiin kykyihin ja työnantajilta ymmärrystä erilaisuuden hyödyistä.
– Erilaisuus on työyhteisön voimavara, hän sanoo.