Siirry sisältöön
paakirjoitus
Airut 8/2018
Pääkirjoitus

Kuka laskisi työllistymisen tuomat säästöt?

Päätoimittaja Marika Mäkinen valkoisessa paidassa turkoosin seinän edessä. Kuvaan tulee pehmeä ja raikas luonnonvalo.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa

Tässä numerossa kerromme näkövammaisuuden aiheuttamista kustannuksista Suomen terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle. Niiden suuruusluokka on kaikkiaan noin 900 miljoonaa vuodessa. Eniten tuotannonmenetyksiä aiheuttaa ennenaikainen eläköityminen, vajaat 800 miljoonaa euroa.

Vuosittain yli 20 000 suomalaista jää ennenaikaiselle eläkkeelle. Jos noin 2 500 euroa ansaitseva henkilö jää eläkkeelle 35-vuotiaana, hänestä koituu yhteiskunnalle noin miljoonan euron elinkaarikustannus.
Suurimmat syyt ennenaikaiselle eläkkeelle jäämiseen ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat.

Työelämästä ulkopuolelle jääminen tulee kalliiksi yhteiskunnan lisäksi myös työnantajille, joten voisi kuvitella, että sen eteen tehdään kaikki voitava. Näkövammaisen kohdalla tämä tarkoittaa muun muassa oikea-aikaisia ja tarpeita vastaavia palveluja, tukitoimia ja mahdollisia mukautustoimenpiteitä.

Kun ne ovat kunnossa, edellytykset päästä töihin ja pysyä työelämässä paranevat ratkaisevasti. Myös tutkimuksessa esiin tulleeseen näkövammautumisen mukanaan tuomaan elämänlaadun heikkenemiseen liittyy usein työelämän ulkopuolelle jääminen.

Tutkimuksen lopputulema on, että kun näkemisen ongelmat havaitaan ajoissa, niitä voidaan hoitaa tehokkaammin ja säilyttää ihmisen toimintakyky pidempään sekä säästää yhteiskunnan kustannuksia. Usein näin onkin.

Samalla on muistettava, että suuri osa näkövammaisista on sellaisia, jotka ovat syntymästään näkövammaisia tai joiden vammautumista ei voi estää tai parantaa. Siksi olisikin mielenkiintoista nähdä tutkimus, jossa olisi laskettu yhteiskunnan säästöt, jos näkövammaisten työllisyys nousisi vaikkapa 20 prosenttia nykyistä korkeammaksi.