Näön oikea-aikainen hoito toisi miljardisäästöt

– Näkökyvyn ongelmiin tulisi puuttua herkemmin, toteaa professori Hannu Uusitalo Tampereen yliopistosta.

Kustannuksia syntyy etenkin ennenaikaisesta eläköitymisestä ja lisääntyneestä hoidon tarpeesta. Koko Suomen tasolla näkövammoista johtuvat terveyden­huollon kustannukset ovat vajaat 900 miljoonaa euroa vuodessa.

Suurin osa kustannuksista tulee muusta kuin silmätautien itsensä hoidosta. Selvityksen mukaan näkövammaisille tulee esimerkiksi lonkkamurtumia yli kymmenen kertaa useammin kuin näkövammattomille. Myös sairaalajaksot ovat pidempiä kuin hyvin näkevillä.

Ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuva tuotannonmenetys on vuosittain yhteensä vajaat 800 miljoonaa.

Tämän lisäksi kustannuksia syntyy muun muassa vajaakuntoisena työssä olosta, lääkkeistä, eläkekuluista, kuntoutuksesta ja apuvälineistä. Näiden määrää ei selvityksessä laskettu.

Poikkeuksellisen laaja selvitys

Näkövammaisten liiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tampereen yliopiston tekemä selvitys on ensimmäinen, jossa heikentyneen näkökyvyn vaikutuksia yksilölle ja yhteiskunnalle on selvitetty näin laajasti.

Selvityksestä vastanneen silmätautiopin professorin Uusitalon mukaan merkittävä osa inhimillisistä haitoista ja kustannuksista olisi vältettävissä, jos heikentyneen näkökyvyn syihin ja kehittyviin silmäsairauksiin puututtaisiin ajoissa. Myös ammatillisella kuntoutuksella voitaisiin vähentää tarpeetonta ennenaikaista eläköitymistä.

Näkövammaisten liiton puheeenjohtaja Sari Loijas muistuttaa, että tällä hetkellä näöntarkastuksiin ja hoitoihin ei käytetä kaikkia saatavilla olevia keinoja.

– Myös näkövammaisen tukitoimien tarjoamisessa on yhteiskunnallamme petrattavaa. Jos tukitoimet ja palvelut saadaan kuntoon, moni pystyy palaamaan takaisin työelämään ja toimimaan yhteiskunnassa aktiivisesti, Loijas painottaa.

– Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin turvata ihmisten laadukas elämä, hän muistuttaa.

Vaikea ja kipeä muutos

Näkökyvyn menetyksellä on selvityksen mukaan selkeä yhteys myös elämänlaatuun, varsinkin näön heiketessä alle 0,5 visus-arvon. 0,5 on myös ajokorttinäön alaraja.Omasta ajokortista luopumaan joutuminen erottuikin selvitysaineistossa monilla erityisen vaikeana ja kipeänä asiana.

Elämänlaatua heikentävät erityisesti vaikeudet huolehtia omasta itsestä.

– On vaikeaa laittaa ruokaa, pestä pyykkiä tai siivota. Lukeminen ja kirjoittaminen eivät suju kuin ennen, joten työkyky romahtaa. Tapaturmat ja kaatumiset lisääntyvät, kun liikkuminen vaikeutuu, Uusitalo luettelee.

Jopa joka kolmannella heikentynyt kaukonäkö aiheuttaa myös masennusoireita.

Tietoa näkösairauksista lisättävä

Mitä aiemmin näkemisen ongelmat tunnistetaan, sen paremmin sairauksia voidaan hoitaa ja ihmisten toimintakykyä pitää yllä.

– On tärkeää, että perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon tarkastuksissa näkö­kykyyn ja silmän toimintaan kiinnitetään riittävästi huomiota sekä reagoidaan heikentyneeseen näkökykyyn, Uusitalo korostaa.

Uusitalon mukaan yleistä tietoisuutta silmäsairauksista ja niiden perinnöllisyydestä pitäisi lisätä. Suvussa esiintyvät silmäsairaudet lisäävät riskiä omaan sairastumiseen usein merkittävästi, ja nuorena ilmenneet näkösairaudet voivat vaikuttaa merkittävästi myös optintoihin ja työllistymiseen.

Selvityksen toteuttivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen ja Näkövammaisten liiton ylläpitämä Näkövammarekisteri ja Tampereen yliopisto. Työtä rahoitti lääkeyhtiö Bayer. Analyysi perustuu koko väestöä edustaviin otoksiin ja kansallisiin rekistereihin.

Näkövammaisten liitto viestii heikentyneen näkökyvyn ehkäisystä ja hoidosta sosiaalisessa mediassa hashtagillä #katsetarkkana.