Sosiaalisesta elämästä

Lainaus on selvityksestä, joka toteutettiin Näkövammaisten liitossa ja jossa tarkastel­tiin näkövammaisten ihmisten sosiaalisia suhteita ja tyytyväisyyttä elämään. Selvitys tehtiin haastattelemalla 19–63­vuotiaita oikeuksienvalvonnan asiakkaita.

Selvityksestä ilmeni, että näkövammaisuus voi mutkistaa muihin ihmisiin tutustumista ja heidän seurassaan toimimista, mutta näkövammaiset ihmiset pyrkivät lähtemään vaikeuksista huolimatta liikkeelle. Ihmiskontaktien tärkeys korostui selvityksessä kaikkinensa: useimmille vastaajille elämään toivat merkityksellisyyttä muut ihmiset, perheenjäsenet ja ystävät.

Oletukset siitä, että yksinäisyyden ja syrjään jäämisen kokemukset olisivat näkövammaisilla ihmisillä paljon yleisempiä kuin näkevillä, eivät selvityksen perusteella sellaisenaan vahvistuneet. Suurin osa haastatelluista oli varsin tyytyväisiä sosiaalisiin suhteisiinsa ja heillä oli myös ihmiskontakteja päivittäin. Myönteiset tulokset johtunevat siitä, että vastaajien joukko keskittyi nuoriin ja työikäisiin. Ikääntyneiden näkövammaisten kohdalla vastentahtoinen yksinäisyys lienee huomattavasti yleisempää.

Sosiaalinen media on muuttanut näkövammaisten ihmisten arkea ja helpottanut yhteydenpitoa esimerkiksi sukulaisiin, mutta samalla puhelimessa puhuminen on vähentynyt. Eräs haastatelluista korosti, että sosiaalinen media ei korvaa aitoa ihmiskontaktia. ”Nykyään kaikki ihastelee, miten hyvin sitä pärjää ilman apua ja kuinka tietotekniikka kehittyy ja tavallaan nämä elämän perusedellytykset on hirveän hienosti hanskassa, mutta sitten tällainen yksi tärkeimmistä asioista, miten sosiaalinen elämä sujuu, jää varjoon”.

Lisää Näkövammaisten ihmisten sosiaaliset suhteet -­selvityksestä voit lukea Näkövammaisten liiton verkkosivuilta Ajankohtaista-­osiosta.