Turvakotiin hakeutuva vammainen on jo voittaja
Ensi- ja turvakotien liitto auttaa Suomessa vuosittain noin 16 000 ihmistä, joiden elämäntilanne on ajautunut umpikujaan. Avun tarpeen taustalla on päihde- ja mielenterveysongelmia, elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia ja lähisuhdeväkivaltaa.
Ensi- ja turvakoteihin hakeutuu kaikenlaisia ihmisiä: naisia, miehiä, lapsia, nuoria ja vanhoja, jopa vastasyntyneitä äitiensä kanssa, maahanmuuttajia ja vammaisia ihmisiä. Kun vammainen ihminen avaa turvakodin oven, ollaan voiton puolella. Hän tietää, että apua on tarjolla ja tunnistaa, että häntä kohtaan on toimittu väärin. Hän on uskaltautunut hakemaan apua.
Pelottavassa elämäntilanteessa sinnittelevä vammainen ihminen jää valitettavan usein katveeseen. Syitä on monia. Joskus vammainen ihminen luulee, että elämän kuuluukin olla tällaista: istutaan kotona, ei tavata muita tai asioida itse, ei saada tietoa kuin jonkun toisen välityksellä, joka myös kontrolloi raha-asioita ja jopa mielipiteitä.
Nyrkiniskun seurauksena syntyy kipua ja näkyvä ruhje, jolloin väkivalta on helppo tunnistaa. Eristäminen ja toisen itsenäisyyden kutistaminen on kuitenkin henkistä väkivaltaa. Monet vammaiset ihmiset elävät riippuvuussuhteessa toiseen ihmiseen ja hänen arkiseen apuunsa. Siksi avun hakeminen usein lykkääntyy viimeiseen asti. Se voi tuntua myös mahdottomalta, kun väkivallantekijä seuraa mukana kaikkialle.
Parhaillaan on menossa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kampanja, jonka tavoitteena on lisätä viranomaisten ja ammattilaisten osaamista väkivallan kohteeksi joutuneen vammaisen ihmisen kohtaamisessa. Turvakotien ja sote-alan ammattilaisten sekä poliisin tulee nykyistä paremmin tunnistaa vammaisten kohtaaman väkivallan erityispiirteet ja edistää palveluidensa saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Vammaisjärjestöjen tehtävänä on kertoa edustamansa ryhmän tarpeista ja kokemuksista ja antaa uhreille ääni.