Kohti ihmisen mittaisia palveluita
Suomen historian ensimmäiset aluevaalit pidetään tammikuussa. Näkövammaisten liiton vaaliteeseissä korostetaan, että palveluiden on joustettava elämäntilanteen mukaan, ei ihmisen.
Näkövammaisia ihmisiä on Suomessa noin 55 000. Yli 75 prosenttia heistä on 65-vuotiaita ja sitä vanhempia, mutta joukossa on myös työikäisiä, nuoria ja lapsia. Kaiken kaikkiaan suomalaisista yli 65-vuotiaita on jo lähes 1 256 000 ihmistä.
Näkövammaisten ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat kuten muullakin väestöllä, mutta kaikille yhteinen nimittäjä on näkövamma, josta seuraa arjen haasteita ja palveluntarpeita. Toimivat vammaispalvelut jokaiselle niitä tarvitsevalle, eri puolella Suomea lähes 150 000 ihmiselle, mahdollistavat osallisuuden ja itsenäisyyden.
Näkövammaisia ihmisiä ja näkövammaisjärjestöjä kuuntelemalla ja yhteistyötä tekemällä taataan parhaiten näkövammaisten ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden toteutuminen.
Riittävästi palveluja arkeen
Teeseissään liitto korostaa, että vammaispalvelut ovat näkövammaista ihmistä varten. Niitä on saatava riittävästi ja niiden on sovittava ihmisen senhetkiseen elämäntilanteeseen, jotta arjen sujuminen pystytään takaamaan. Keskeisiä arkeen vaikuttavia palveluita ovat muun muassa henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut.
Työikäisiä näkövammaisia on noin 10 000 ja heistä työelämässä, joko kokoaikaisena tai osittain, on reilut 41 prosenttia. Heille oikea-aikaiset ja omiin tarpeisiin sopivat ja saavutettavat palvelut ovat työssä pysymisen ja osallistumisen perusedellytyksiä.
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksessa vaaditaan kuntia varmistamaan vammaisen ihmisen yksilöllisiä tarpeita ja elämäntilanteita vastaavat palvelut. Samalla muistutetaan, että vammaisuus ei ole sidottu tiettyihin diagnooseihin, ikään tai toimintarajoitteisiin, vaan se tulee määritellä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja siellä esiintyviin asenteisiin ja esteisiin.
Apuvälineitä ja kuntoutusta
Apuvälineiden ja kuntoutuksen merkitystä näkövammaisen itsenäisyyden edellytyksenä painotetaan. Esimerkkeinä mainitaan puhuvat ja suurentavat laitteet, valkoinen keppi ja opaskoira. Myös apuvälineitä ja kuntoutusta pitää saada yksilöllisen tarpeen ja elämäntilanteen mukaan.
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksessa todetaan, että apuvälineiden ja kuntoutuksen avulla on taattava ja säilytettävä vammaisen ihmisen mahdollisimman suuri itsenäisyys ja täysimääräinen ruumiillinen, henkinen, sosiaalinen ja ammatillinen kyvykkyys. Vammaisen ihmisen on saatava kuntoutus mahdollisimman lähellä asuinpaikkaansa. Terveydenhuollon tulee edistää kehittyvän apuvälineteknologian saatavuutta, tuntemusta ja käyttöä.
Netin lisäksi henkilökohtaista ja puhelinpalvelua
Palvelua on saatava muuallakin kuin netissä ja palveluissa on voitava asioida aina myös puhelimitse ja tapaamalla henkilökohtaisesti. Vaikka verkkopalveluiden saavutettavuudesta säädetään digipalvelulailla ja saavutettavuus on parantunut, suurin osa näkövammaisista kokee saavutettavuuskriteeritkin täyttävät verkkopalvelut edelleen haastaviksi käyttää ja 15 % katsoo, että saavutettavuus on jopa heikentynyt.
Liiton vaaliteeseissä vaaditaan, että hyvinvointialueen verkkopalveluiden on oltava näkövammaiselle saavutettavia ja helppokäyttöisiä. Tässä liitto vetoaa yhdenvertaisuuslakiin, jossa todetaan, että hyvinvointialueiden tulee edistää yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan ja huomioida eri käyttäjäryhmät palveluissa ja asioinnissa. Yhdenvertaisuuslaissa huomautetaan vielä, että tarvittaessa vammaisen ihmisen asiointia tai palvelua on mukautettava. Olennaista on myös huomioida eri tavalla vammaiset ihmiset asiakkaina jo etukäteen.
Lisää aluevaaliteeseistä voit lukea osoitteesta www.nkl.fi/fi/artikkeli/nakovammaisten-liiton-aluevaaliteesit-2022