Millainen on uusi Airut?

Kansi

Kannen kuva on muuttunut muotokuvasta tai uutismaisesta kuvasta yksityiskohtaan, jonka tausta on yksivärinen. Ajatuksena on tarjota yksityiskohdan kautta lukijalle mahdollisuus linkittää kuva omiin kokemuksiin ja muistoihin, tuoksuihin, tuntemuksiin, jopa makuihin.

Kannen oikeassa alareunassa on kohokuviolla painettu liiton logosta tuttu annansilmäkukka. Tämän avulla paperilehden voi tunnistaa muiden lehtien joukosta tuntoaistin avulla.

Myös Airuen logo on muuttunut. Airut-sanan i-kirjaimen pisteen päällä lukee puolikaaren muodossa sana ”näkövammaisten”. Se luo ajatuksen valonsäteistä, jotka johdattavat ja opastavat, aivan kuten sana ”airut” viittaa opastajaan tai viestintuojaan. Logosta voi hahmottaa myös majakan, auringon, silmän tai vaikkapa ihmishahmon.

Kannen oikeassa reunassa on palkki, johon nostetaan lehden pääjutun ja kolmen muun jutun otsikot.

Sisällysluettelo

Kuten ennenkin, kannen sisäsivulta löytyy lehden sisällysluettelo. Sisällysluettelon vasemmalla puolella on kannen kuvaan liittyvä pikkuteksti, jossa lukijaa houkutellaan moniaistisen pohdinnan pariin. Sisällysluettelosivun alaosassa on lehden tiedot ja toimituksen yhteystiedot.

Kirjasintyyppi eli fontti

Airuen nykyinen fontti on nimeltään Atkinson Hyperlegible. Se on nimetty amerikkalaisen Braille-instituutin perustajan, J. Robert Atkinsonin mukaan. Atkinson Hyperlegible eroaa perinteisestä typografiasuunnittelusta sillä tavoin, että siinä kirjainten muotoeroja on korostettu, jotta niiden tunnistettavuus ja tekstin luettavuus olisi mahdollisimman helppoa heikolla näöllä. Fontin kehittämisessä on ollut mu kana eri tavoin heikkonäköisiä ihmisiä.

Värit

Uudessa logossa, kuten lehden kaikissa teksteissä ja otsikoissa käytetään vain mustaa väriä. Myös erilaiset kuvasymbolit ovat mustia. Lehden väripaletin värit keltainen, punainen ja vaaleansininen tulevat Näkövammaisten liiton väripaletista. Magenta, sinivioletti ja vihreä taas tulevat lehden aikaisemmasta väripaletista. Lehden värit ovat kauttaaltaan kirkkaammat ja heleämmät kuin aiemmin.

Typografia

Lehden typografiassa korostuvat luettavuus, kontrastit ja selkeys. Fontin pistekoko on 12,5 ja rivivälit ovat selkeät. Otsikkokoon vaihtelulla kerrotaan jutun merkityksestä lehden hierarkiassa. Sivuille jätetyn tyhjän tilan avulla helpotetaan kokonaisuuksien hahmottamista ja tarjotaan levähdyspaikka katseelle.

Sisältö

Uudessa lehdessä on kirkastettu myös lehden sisältöä. Kiikarissa-osiossa on vinkkejä muun muassa erilaisiin äänisisältöihin, jotka löytyvät liiton SoundCloud-tililtä. Tarjoamme lukijoille jokaisessa lehdessä myös jonkin kiinnostavan luvun, jonka avaamme, ja sitaatin joltakin liiton sosiaalisen median tililtä, esimerkiksi Twitteristä. Kiikarissa-osion jatkoksi tarjoamme sivun mittaisen jutun kiinnostavista ihmisistä, verkkosivuja arvioivan Verkon silmässä -palstan tai apuvälineestä tai sovelluksesta kertovan jutun. Pääjuttu erottuu muista pituudeltaan ja se on lehden alkupuolella. Lisäksi tarjoamme uuden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän Terveydeksi!-juttusarjan. Uusina kolumnisteina aloittavat helsinkiläinen ICT-ohjaaja Ibrahim Milanovic ja enonkoskelainen kunnanvaltuutettu Maria Loikkanen. Tarjoamme lukijoille myös erilaisia testijuttuja ja juttusarjoja, kiinnostavia henkilöhaastatteluja, kirja-arvioita, vierailevan kolumnistin ja yleisönosaston. Lehden lopusta löytyvät tuttuun tapaan ilmoitukset.

Verkkolehti

Myös Airuen verkkolehti on uudistunut ulkoasultaan vastaamaan printtilehteä.

Aivan erityinen lehti

Airuen uuden ulkoasun takana on graafinen suunnittelija Marko Myllyaho, jolla on vankka kokemus lehtien visuaalisen ilmeen uudistajana. Airuen ulkoasun kanssa tehty työ on kuitenkin ollut monin tavoin erilainen kuin tähänastiset tehtävät.

– Olen uudistanut lukuisia lehtiä, mutta tämä lehti oli ainutlaatuinen. Vaikka luettavuus ja selkeys ovat aina keskeisiä kriteereitä, näkövammaiset kohderyhmänä asetti erityisiä vaatimuksia, Myllyaho sanoo.

Hänen mukaansa uudistuksessa oli kaiken lähtökohtana saavutettavuus ja helppolukuisuus.

– Silti halusimme uudistaa lehteä niin, että se on visuaalisesti kiehtova ja monipuolinen.

Keskeinen haaste Marko Myllyahon mukaan oli löytää tasapaino saavutettavuuden, tilankäytön ja selkeyden välillä niin, että lopputuloksena olisi hyvä luettavuus ja toimiva tila jutuille.

– Esimerkiksi fonttikokoa voi aina suurentaa luettavuuden parantamiseksi, mutta samalla menetetään tilaa itse jutulta.

– Samoin tyhjän tilan käyttöön ja kontrasteihin oikeissa paikoissa kiinnitettiin huomiota.

Oma haasteensa oli myös värien käytössä, sillä kaikki eivät havaitse värejä samalla tavoin. Siksi pelkästään väriin perustuvaa informaatiota vältettiin.

Myllyaho kertoo olevansa lopputulokseen tyytyväinen.

– Onnistuimme suunnittelemaan saavutettavan, selkeän ja visuaalisesti kauniin kokonaisuuden. Ja oikeastaan tämä ei ole lopputulos, vaan uuden alku. Hyvä lehti elää tekijöiden ja aiheiden mukana. Sen persoona säilyy tunnistettavana numerosta toiseen.

Myllyaho sanoo myös oppineensa uutta prosessin aikana.

– Vaikka saavutettavuus on keskeinen vaatimus jo nyt, tulen varmasti huomioimaan erilaiset saavutettavuuteen liittyvät tekijät jatkossa monipuolisemmin. Tämä työ antoi siihen paljon syvällisempää näkemystä. Saavutettavuus palvelee kaikkia.

Lukijoille Marko Myllyaho haluaa toivottaa antoisia hetkiä lehden parissa.

– Toivottavasti lukukokemus on uuden ilmeen myötä entistäkin mukavampi ja selkeämpi.