Siirry sisältöön
Airut 1/2023

Pistenuotit – ovi musiikilliseen yleissivistykseen

Piirroskuva kaarevasta nuottirivistä.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Kuva: Pavlo S / Shutterstock.com

Pistenuotit ja pistekirjoitus ovat Louis Braillen yli 200 vuotta sitten kehittämiä järjestelmiä. Pistenuoteissa käytetään samoja merkkejä kuin pistekirjoituksessa.

Pistenuotteja voi opiskella opipistenuotteja.fi-sivuston materiaalin avulla. Tietokoneohjelmistot mahdollistavat musiikin kääntämisen pistenuoteiksi.

Teksti Tanja Rantalainen

Pistenuottijärjestelmä on pistekirjoituksen merkistölle rakennettu nuottikirjoitus, jolla voidaan ilmaista samat asiat kuin painetuissa nuoteissa. Nuottien avulla musiikinharrastaja pystyy soittamaan nuoteista omaksumaansa musiikkia ja opiskelemaan musiikin teoriaan liittyviä ilmiöitä, jotka ovat muusikon yleissivistystä. Pistenuotit ovat kansainvälinen järjestelmä, joka on käytössä ympäri maailman.

Pistenuottien opetusmateriaali maksutta saatavilla

Joose Ojala istuu tuolilla ravintolan nurkassa soittamassa harmonikkaa.
Joose Ojala.

Pistenuotit vaativat pohjalle sujuvan pistekirjoituksen ymmärtämisen. Samat merkit saavat uudet merkitykset pistenuotti­järjestelmässä. Muusikko ja musiikkipedagogi Joose Ojala tietää, että kokeneetkin pistelukijat saavat pistenuoteilla aivonsa oikosulkuun.

– Ei voi kuvitella, että näkönsä menettäneelle muusikolle alettaisiin ensiapuna opettaa pistenuotteja. Pistekirjoitus on ensin osattava, Ojala sanoo.

Pistenuottien oppimisen haastavuus määräytyy sen mukaan, millä tasolla niitä haluaa oppia. Se taas määräytyy käyttö­tarkoituksesta.

– Pistenuottien opiskelua voi verrata vieraan kielen opiskeluun. Turistimatkalla tarvittavat fraasit on helppo oppia, mutta jos haluaa lukea Dostojevskia alkukielellä, töitä on paljon. Toisin sanoen yksiäänistä melodiaa oppii melko nopeasti lukemaan pistenuoteista, mutta jos haluaa kyetä lukemaan pianoteoksen nuotteja, aikaa kuluu enemmän, Joose Ojala sanoo.

Vuonna 2018 Joose Ojala ja musiikkipedagogi Riikka Hänninen laativat opipistenuotteja.fi-sivuston materiaalin. Saavutettavuusasiantuntija ja musiikin harrastaja Ronja Pahaoja vastasi teknisestä toteutuksesta.

– Suomessa ei ole koskaan aiemmin ollut vastaavaa materiaalia. Se on avain. Sivuston avulla pystyy vaihe vaiheelta ottamaan pistenuottien perusteet haltuun ohjatusti tai itsenäisesti. Materiaalin voi lainata Celia-kirjastosta tai käyttää sitä maksutta verkossa, Joose Ojala kertoo.

Pistenuotit ovat osa musiikin saavutettavuutta

Mustavalkoisessa kuvassa nainen joka nojaa kämmeneensä ja katsoo kameraan.
Laura Attila.

Musiikin väitetään olevan näkövammaiselle ihmiselle täysin saavutettava taiteen laji. Joose Ojala tietää, että uskomus on tiukassa, ja että sitä perustellaan Stevie Wonderin tai jonkun muun sokean supertähden menestyksellä. Työtä musiikin saavutettavuuden alueella on hänen mukaansa kuitenkin valtavasti.

– Työympäristö keikkapaikoilla ei ole saavutettava. Musiikillisen koulutuksen kaikissa vaiheissa pistenuottien opetus ja pistenuottimateriaalin saatavuus ovat olleet ongelma, Joose Ojala havainnollistaa.

Pistenuottien osalta Suomessa on käsillä historiallinen hetki, koska ratkaisut ovat olemassa. Joose Ojalan pistenuottikurssille osallistunut musiikinopettaja, musiikin lisensiaatti Laura Attila uskoo, että järjestäytymällä ja varoja kohdentamalla pistenuotit olisi mahdollista saada osaksi näkövammaisten harrastajien musiikinopetusta.

– Nykyään on olemassa käännösohjelmia, jotka pystyvät reaaliaikaisesti tietokoneen kautta kääntämään musiikin pistenuoteiksi. Se on avannut näkövammaiselle soittajalle kanavan päästä käsiksi ihmiskunnan musikaaliseen perintöön, Laura Attila kertoo.

– Jos näkövammainen harrastaja perehdytetään aluksi pistenuottien tekniikkaan ja myöhemmin näiden ohjelmien käyttöön, hän voi niiden avulla tuottaa itse itselleen kaikki tarvitsemansa nuotit. Myös opettajien perehdyttäminen on tärkeää, mutta heidän ei tarvitse oppia pistenuottiasioista kuin järjestelmän yleinen toiminta­logiikka. Näkövammaisen alakoululaisen luokanopettajakaan ei opettele piste­kirjoitusta aasta ööhön, mutta hän ymmärtää järjestelmän perusperiaatteet, Ojala tarkentaa.

Laura Attila ja Joose Ojala toivovat, että näkövammaistahot, Suomen musiikkioppilaitosten liitto, Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö heräisivät siihen, että pistenuotit on otettava osaksi näkövammaisten harrastajien soittamisen opetusta.

Nuotit ovat musiikin kieli

Musiikin alkeisopetuksessa halutaan kehittää kuuloaistin herkkyyttä erottaa äänimassasta erilaisia ääniä. Laura Attila uskoo, että tässä suhteessa näkövammaisella soittajalla on etumatkaa, koska kyky käyttää kuuloaistia on voimakkaammin kehittynyt kuin näkevällä. Attilan mukaan soittaminen on tapahtuma, jota näkeminen itse asiassa hankaloittaa.

– Näkö on niin vahva aisti, että näkevä pyrkii ratkaisemaan ongelmat ensisijaisesti sen avulla. Musiikillisesti ei ole hyvä, jos soittaja alkaa katsoa, mihin sormien pitäisi mennä. Soittamisen kannalta näkö on liian hidas aisti. Tunto ja liike yhdistettynä kuuloon toimivat soittamisen harjoittelemisessa parhaiten, Attila sanoo.

Nuotit ovat musiikin kirjoitettu kieli. Jos oppilaalla ei ole käsitystä nuoteista, hänen on vaikea analysoida musiikillista tapahtumaa. Siksi Laura Attila on aktiivisesti houkutellut omia näkövammaisia oppilaitaan pistenuottien pariin.

– Musiikinopetus ilman nuotinopetusta on kuin soittaja otettaisiin opiskelemaan pianonsoittoa, ja hänelle opetettaisiin musiikinhahmotusta, mutta sanottaisiin, että tuon pianonsoiton saat hoitaa ihan itse, Joose Ojala vertaa.

Opi pistenuotteja -sivusto