Siirry sisältöön
Airut 1/2024

Erityisryhmien kuljettajakoulutus lakisääteiseksi?

Musta-asuinen nainen opastaa taksiin oranssitakkista miestä, jolla on valkoinen keppi kädessä.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Veli-Matti Aittola toimii Lähitaksin kuljettajakoulutuksissa näkövammaisena kokemusasiantuntijana.
Kuva: Lähitaksi

Vuoden 2018 taksiuudistuksen jälkeen laki ei ole vaatinut koulutusta taksinkuljettajilta, mistä on seurannut ongelmia erityisryhmiin kuuluville asiakkaille.

Näkövammaiset kokemusasiantuntijat ovat kouluttaneet Lähitaksin kuljettajia.

Teksti Virpi Jylhä

Riittää, että taskussa on vuoden voimassa ollut B-ajokortti, tekee taksinkuljettajan ajolupakokeen Ajovarman konttorissa ja toimittaa lääkärintodistuksen ajolupaa varten. Tämän jälkeen on pätevä kuljettamaan asiakkaita. Osaamista esimerkiksi näkövammaisen opastamiseen tai liikkumisen apuvälineiden kiinnittämiseen ei vaadita.

Uudistuksesta on seurannut paljon ongelmia. Vuonna 2021 Kela teki merkittävän päätöksen: vuoden 2024 alusta jokaisella Kelan kustantamia taksimatkoja ajavalla on oltava taksiliikenteen erityisryhmien kuljettajakoulutus. Myös osa hyvinvointialueista on alkanut vaatia koulutusta kuljetuspalveluiden tuottajilta. Uskallammeko toivoa, että koulutus kirjattaisiin kuljettajien pätevyysvaatimuksiin, kun taksilain uudistusta taas valmistellaan?

Kysymys ihmisen kohtaamisesta

– Lähitaksi otti käyttöön ensimmäisenä erityisryhmien kuljettajakoulutuksen. Kuljettaja on ihmisten kohtaamisammatissa, ja erityisryhmien tarpeiden tunnistaminen on tärkeää, kertoo Lähitaksin koulutuskoordinaattori Tanja Tervalahti.

Erityisryhmien kuljettajakoulutuksen suorittamisesta tulee merkintä Traficomin rekisteriin. Vuonna 2022 Suomessa oli 38 000 taksinkuljettajaa. 8.1.2024 rekisterissä on vasta 11 103 merkintää.

– Koulutus on ollut Lähitaksissakin vapaaehtoinen. Vuoden 2024 alusta saakka se on pakollinen ja kaikki kuljettajamme ovat sen suorittaneet, Tervalahti kertoo.

Ennen 2018 tehtyä lakimuutosta ajoluvan saaneille kuljettajille on seitsemän tunnin käytännön koulutus. Myöhemmin alalle tulleet käyvät 21 tunnin koulutuksen, jossa on käytännön osuuden lisäksi 14 tunnin teoriaosuus. Näkövammaisosuus on suosituin Lähitaksin koulutusosioista.

– Osallistujat ovat kiitelleet, että heille näkövammaisten tarpeista on kertonut näkövammainen itse.

Yhteinen etu ja parempaa palvelua

Nurmijärveläinen Veli-Matti Aittola on toiminut koulutuksissa näkövammaisena kokemusasiantuntijana Helsingissä, Rovaniemellä ja Kittilässä ja on koostanut näkövammaisia koskevan osuuden. Aluksi hän oli ainut näkövammainen kouluttaja, mutta nyt Uudellamaalla on varahenkilönä Jari Mikola ja Lapin koulutukset hoitaa jatkossa rovaniemeläinen Jarno Saapunki.

Aittola kertoo kuljettajille esimerkiksi haju- ja kuuloaistin merkityksestä, koskettamisesta, opastamisesta ja miten opaskoirakon kanssa toimitaan.

– Valkoinen keppi tunnetaan, mutta näkövammaismerkki ja absorptiolasit eivät ole kaikille tuttuja. Puhun taksinkuljettajille myös muista tuntomerkeistä, joista asiakkaan näkövammaisuuden voi huomata. Kun kuljettaja tunnistaa näkövammaisen, hän voi huomioida asian heti alusta saakka.

Luentojen lisäksi kuljettajat pääsevät kokeilemaan asioita vammaisen näkökulmasta opastettavana ja pyörätuolissa.

– Koulutuskokonaisuus on kehittynyt ajan mittaan. Muiden kokemusasiantuntijoiden ja Tervalahden kanssa olemme hioneet osa-alueita kattavammiksi.