Liikunta ja lepo auttavat jaksamaan opettajan työssä
Näkövammainen opettaja Heidi Mikkola nauttii haasteellisesta työstään.
Työn vastapainona ovat liikunta, perhe ja ystävät.
– Pienenä haaveilin olevani veturinkuljettaja. Nuoruudessa minua kiinnostivat lääketiede ja erityisesti olisin halunnut kirurgiksi, mutta etenevän silmäsairauden vuoksi tämä haave oli mahdoton.
Lopulta Heidi Mikkola päätyi opettajaksi. Sitä ennen hän oli jo valmistunut fysioterapeutiksi.
Kotkalaisen Mikkolan suvussa on perinnöllinen ja etenevä verkkokalvonrappeuma.
Heidi Mikkolan silmäsairaus on ollut tiedossa lapsuudesta saakka. Näkövamman kriteerit täyttyivät kuitenkin vasta vuonna 2021, jolloin hänen näkönsä haitta-asteeksi tuli 85 prosenttia.
Näkövamma on yksityisasia
Heidi Mikkola opettaa historiaa ja yhteiskuntaoppia 7–9-luokkalaisille yli 400 oppilaan koulussa.
– Näkövammastani tietävät esimiesteni lisäksi ne, joiden kanssa olen eniten tekemisissä. Kerron siitä kysyttäessä tai jos se liittyy turvallisuuteen. En piilottele näkövammaani, mutta suhtaudun siihen kuten sairauteen tai yksityisasiaan, jota muiden ei tarvitse välttämättä tietää.
Heidi Mikkolan mukaan häneen suhtaudutaan työpaikalla samalla tavalla, kuin keneen tahansa työntekijään. Nekin, jotka näkövammasta tietävät, tuntuvat usein unohtavan sen.
– Oppilaat eivät tiedä näkövammastani. Toki he ovat huomanneet, että minulla on erillinen näyttö luokassani, mutta tämäkään ei ole aiheuttanut minkäänlaista ihmetystä.
Apuvälineinä hänellä on työkannettavassa suurempi näyttö, isokirjasiminen näppäimistö ja suurennusohjelma.
Erilaisia aineksia sopivasti
Työn haasteista huolimatta Heidi Mikkola kertoo nauttivansa siitä. Oppilaiden persoonat tuovat lisämausteensa opetustilanteisiin.
– Koska heikko näkö kuitenkin kuormittaa, joudun tasapainoilemaan jaksamiseni ja sen kanssa, miten pitkälle pitää sinnitellä ja milloin on parempi siirtyä pois työelämästä.
Heidi Mikkola on intohimoinen liikkuja. Alakouluiässä hän yleisurheili ja telinevoimisteli, jossa kilpaili ja valmensikin. Nyt harrastuksiin kuuluvat muun muassa ilma-akrobatia, lenkkeily, juoksu ja uinti.
– Talvisin käyn lumikenkäilemässä ja joskus pulahdan avantoon.
Mikkolan perheessä on miehen lisäksi nelivuotias tytär ja jo eläkeikää hipova kissa. Koti on omakotitalo pellon laidalla.
– Nautin siitä, että takapihallani vallitsee rauha ja saan ihailla peltomaisemaa halutessani. Sosiaalisena ihmisenä haluan viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. Jotta elämä olisi hyvää, näitä kaikkia aineksia tarvitaan sopivassa suhteessa.