Teknologiasta ratkaisu arjen ongelmiin?
Miten peliteollisuuden paljon käyttämä lisätty todellisuus tai puhekäyttöliittymällä varustetut älykaiuttimet voivat helpottaa näkövammaisen arkea? Entä millainen voisi olla näkemisen apuväline tulevaisuudessa?
Näitä pohtivat Näkövammaisten liiton kehityspäällikkö Reijo Juntunen ja BlindSquare-sovelluksen luoja ja kehittäjä Ilkka Pirttimaa.
Minut ohjataan istumaan mukavan pehmeälle sohvalle. Käteeni ojennetaan litteä suorakaiteen muotoinen esine, jonka pitäisi pystyä kuvailemaan minulle keskustelu- kumppanini Reijo Juntusen ilmeitä.
– Tämä on Huawei Mate 20 pro, tällä hetkellä ainoa älypuhelin, jonka prosessori riittää Facing Emotions -softan pyörittämiseen, Juntunen sanoo.
Olen kuullut Huawein kehittämästä Facing Emotions -sovelluksesta, joka tunnistaa yhdeksän yleisintä tunnetilaa ihmisen kasvoilta ja ilmoittaa ne sekä äänitehosteena että puheena. Ensimmäistä kertaa elämässäni pääsen sokeana ”katsomaan” toisen ihmisen ilmeitä.
– Suurin osa näistä keinonäköön perus- tuvista sovelluksista on sellaisia, että ne lähettävät saamansa informaation johonkin pilveen, jossa on palvelin, joka tulkitsee sen ja lähettää sitten takaisin. Tämä Huawein kännykkä on ensimmäinen puhelin, jonka prosessori riittää siihen, että se tulkitsee vaikkapa tämän videokuvan paikallisesti, eli se äly on suurimmaksi osaksi tässä paikallisessa raudassa ja softassa, Reijo Juntunen kuvailee.
Hän opastaa minua etsimään Facing Emotions -sovellusta puhelimen näytön oikeasta alakulmasta. Jännittyneenä painan Aloita-painiketta. Puhelimesta kuuluu erikorkuisista rumpuäänistä koostuva duurisointu ja se sanoo: ”keskellä onni”. Päättelen, että Reijo hymyilee. Onnistun ”näkemään” myös hämmästyksen (xylofonisointu) ja inhon, joka minusta kuulostaa lähinnä oven väliin jäävältä quiro-soittimelta.
Keinonäköä ja lisättyä todellisuutta
– Jo nyt on olemassa kaikenlaisia konenäköön perustuvia sovelluksia. Huawein Facing Emotionsin lisäksi on esimerkiksi Microsoftin kehittämä Seeing Ai.
–Tämä Huawein sovellus, jossa on yhdeksän tunnetilan tai ilmeen tunnistus, on vielä kovin rajoittunut, mutta erittäin hyvä esimerkki kilpailun kiristymisestä myös keinonäön alueella. Koneoppimista hyödyn- netään esimerkiksi myyntitilanteiden analysoinnissa. Koneet opetetaan tunnistamaan ihmisten kasvoilta niin sanottuja mikroilmeitä, jotta voidaan päätellä, mitkä seikat vaikuttavat myynnin onnistumiseen ja milloin ihminen on myynnin kannalta suotuisalla tuulella.
Välillä tuntuu siltä, kuin eläisimme sokeina science fiction -kirjasta repäistyssä maailmassa: on keinonäköä, koneälyavustajia ja ties mitä. Kysyn Juntuselta, miten hän uskoo näkövammaisten hyötyvän kaikesta uudesta tekniikasta.
– Ensimmäisenä tulee mieleen lisätyn todellisuuden sovellukset. Mieti vaikka, että päässäsi on lasit, joihin voidaan säätää juuri sinulle sopivat valo-olosuhteet. Lisätyn todellisuuden lasit tulevat olemaan mullistava uusi juttu heikkonäköisille, joita näkövammaisista on kuitenkin suurin osa, Reijo Juntunen sanoo.
– Näillä laseilla voidaan tuoda lisää visuaalista informaatiota olemassa olevaan. Niissä voi silmäkohtaisesti määritellä juuri sen käyttäjän näölle optimaaliset olosuhteet, valaistus, suurennus ja niin edelleen. Jollekin heikkonäköiselle voisi vaikka olla hyötyä siitä, että kaikki ovenkahvat korostettaisiin ympäristöstä. Jotain tällaisia laseja on jo kehitelty muun muassa Googlella ja Microsoftilla ja jossain vaiheessa ne tulevat yleistymään.
BlindSquare-sovelluksen kehitystyöstä näkövammaispiireissä tunnettu Ilkka Pirttimaa on sitä mieltä, että tulevaisuuden keinonäkösovellukset eivät ainoastaan tunnista tekstiä, yksittäisiä esineitä ja kasvojen ilmeitä, vaan pystyvät paljon enempään. Hän kertoo, että jo nyt Applen iPhone-puhelimet yöllä latauksessa ollessaan analysoivat niissä olevaa kuvamateriaalia.
– Oletko koskaan miettinyt, miksi iPhonen Kuvat-sovelluksessa on hakukenttä? Kokeile joskus. Kun minä vaikka kirjoitan omaan puhelimeeni, että auto, se näyttää ne kuvat, joissa on autoja, hän selittää.
Hänen mukaansa tulevaisuuden keinonäkölaitteet eivät ainoastaan tunnistaisi tekstiä ja kasvojen ilmeitä, vaan parhaimmillaan ne voisivat vuosien päästä kyetä kuvailutulkkaamaan ympäristön tapahtumia tai vaikkapa elokuvia.
– Tulevaisuuden keinonäkökamera voisi olla sellainen, että se kuvaisi live-videokuvaa ympäristöstä ja kääntäisi kaiken näkemänsä puheeksi. Se voisi tuntua vähän samalta kuin ralliauton kuljettajasta, jolla on kartanlukija. Se kartanlukija tai ympäristön kuvailija vain olisi näkövammaisella jossain pienessä päälle puettavassa älylaitteessa.
Sano se älykaiuttimelle!
Sekä Reijo Juntunen että Ilkka Pirttimaa mainitsevat toisena isona juttuna erilaiset puhekäyttöliittymät eli laitteet ja ohjelmat, joita ohjataan puhumalla. Tällaisia ovat esimerkiksi markkinoilla olevat erilaiset älykaiuttimet, joita löytyy Googlelta, Amazonilta ja Applelta.
Reijo pitää erityisen merkittävänä asiana sitä, että älykaiuttimet tulevat Suomessa helpottamaan yhteydenpitoa.
– Jollekin ikäihmiselle, joka ei jostain syystä pysty käyttämään nykyajan älypuhelimia, voisi olla iso juttu se, että hän voisi soittaa lapsille tai lapsenlapsille pelkästään pyytämällä puhelua joltain Googlen tai Amazonin älylaitteelta.
Reijo Juntusen mukaan Amerikassa ikäihmiset ovat ottaneet älykaiuttimet erittäin positiivisesti vastaan.
– Suomessa välimatkat ovat pitkiä ja kyllä näkisin näiden laitteiden isoimpana hyötynä täällä sen, että ihmisten on helppo pitää yhteyttä toisiinsa ja voihan näiden laitteidenkin kanssa jo ainakin jotain keskustella. Englannin ja kiinan kaltaisissa isoissa kielissä puhe on jo varsin luonnollisen kuuloista. Suomen kieli vielä vähän tökkii, Juntunen naurahtaa.
– Yhteydenpidon lisäksi tällaisilla laitteilla on helppoa kuunnella musiikkia, radiota, podcasteja tai vaikka äänikirjoja. Voihan älykaiuttimilla tilata tavaroita verkkokaupoistakin jo nyt, mutta en pidä sitä Suomessa niin tärkeänä kuin yhteydenpidon helpottumista ja erilaisten mediasisältöjen kuluttamista. Ruoan tilaaminen edellyttää kaupungissa asumista ja sitä, että tarpeeksi lähellä on paikkoja, jotka toimittavat tilauksia osoitteeseesi.
– Minun mieleni alkaa heti laukata ja kehittelen ajatusta, jossa maaseudulla asuva vanha rouva tilaisi älykaiuttimella pizzan, joka toimitettaisiin pienellä robottilennokilla hänen luokseen metsämökin pihaan.
– Olisihan se periaatteessa mahdollista, mutta minua kyllä huolestuttaisi, miten se mummo nappaisi siltä lennokilta sen pizzan ilman, että hänestä itsestään tulisi pizza, Reijo hymähtää.
Myös Ilkka Pirttimaa uskoo älykaiuttimien olevan hyödyllinen juttu näkövammaisille.
– Puhutaan paljon IOT:sta, eli Internet of thingsistä, esineiden internetistä. Helposti joku voisi kysyä, minkä takia vaikka pesukoneen pitää päästä nettiin. Eihän siinä välttämättä näkevälle ole järkeä, mutta näkövammainen voisi jonkun Amazonin Alexa-älykaiuttimen tai vaikka puhelinsovelluksen avulla ohjata pesukonetta, säätää oikean lämpötilan ja niin edelleen. Sitten kun pyykit olisi pesty, puhelimeen tulisi siitä ilmoitus. Tosi monissa kodinkoneissa alkaa olla kosketusnäyttöjä ja niiden käyttö ilman näköä on hankalaa. Jollain älykaiuttimella kaikkia kodin laitteita voisi ohjata puheella. On olemassa myös valaisimia, joita voi ohjata sovelluksilla. Silloin vaikka sokea henkilö ei joudu käyttämään valontunnistinta saadakseen tietää, ovatko valot päällä, vaan hän voi puheella sammuttaa ne, kun niitä ei tarvita.
Tietoa aivoihin ja älyä päälle
Reijo Juntunen uskoo, että puhekäyttöliittymien jälkeen tulevat aivokäyttöliittymät. Hän kertoo, että jo nyt tätä aihetta tutkitaan ja kehitetään, esimerkiksi käsiproteeseja, joita voisi ohjata pelkällä ajatuksella. Hän pohtii myös mahdollisuutta, että tietokoneiden kanssa voisi tulevaisuudessa kommunikoida pelkällä ajatuksen voimalla.
– Mieti, että haluaisit kysyä jotain Googlelta. Sitten vaan ajattelisit, että ”Hei Google” ja kysymys ja Googlelta tulisi vastaus suoraan omaan mieleesi.
– Jossain vaiheessa voisi olla jotain silmään istutettavia kameraimplantteja, jotka välittäisivät näköinformaatiota suoraan aivokuoreen, Juntunen pohtii.
– Vuosien päästä Näkövammaisten liitto mahdollisesti on pelkkä veteraanien muistojärjestö. Sitten muistellaan sitä aikaa, kun vielä oli sokeita, hän maalailee.
Tietoturvafriikille on pelottava ajatus, että isot yritysjätit kuten Google pääsisivät suoraan käsiksi ihmisten ajatuksiin.
– Onhan se hurja ajatus. Toivottavasti siinä vaiheessa ihmiset osaavat luoda kunnolliset yksityisyydensuojasäännöt. Muuten joku Google voisi vaikka saada tietoonsa, mistä olet kiinnostunut ja lähettää kohdennettua markkinointia sun aivoihin kun olet jonkun tietyn yrityksen lähellä, Juntunen visioi.
Ilkka Pirttimaan mukaan tulevaisuuden navigointisovellukset eivät enää olisi älypuhelimessa, vaan jossain päälle puettavassa laitteessa kuten kellossa.
– Valvontakameroita on jo nyt joka paikassa. Tulevaisuuden BlindSquare voisi olla sellainen, että se keräisi ja analysoisi tietoa, jonka se saisi erilaisista valvontakamerajärjestelmistä. Silloin sillä voisi olla todella tarkka tieto käyttäjän sijainnista ja se voisi toimia yhtälailla sisätiloissa.
– Tässä on tullut nyt kolme isoa teemaa: lisätty todellisuus, esineiden internet ja puhekäyttöliittymät. Uskon, että näillä kaikilla on iso rooli myös näkövammaisten apuvälineiden tulevaisuudessa, Pirttimaa sanoo.