Siirry sisältöön
Airut 1/2024
Musta tuntuu

Häpeä kuormittaa

Piirroskuva. Lippalakkipäinen henkilö istuu bussin penkillä. Hattupäinen viiksekäs mies, jolla on mustat lasit ja valkoinen keppi, on ojentanut kätensä kohti penkkiä, ja hänen kätensä osuu lippalakkipäisen henkilön reiteen. Hattupäisen henkilön poskilla on punaa.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Kiusallisia tilanteita voi syntyä, jos bussissa kanssaihmiset eivät kerro näkövammaiselle, missä on vapaa paikka.
Kuva: Piirros: Henna Räsänen

Musta tuntuu on sarja, jossa käsitellään vaikeita tunteita, joita näkövammainen saattaa kohdata elämässään.

Ensimmäisenä aiheena on häpeä ja kuinka sen kanssa tulee toimeen.

Teksti Olli Lehtinen
Piirros Henna Räsänen

Jos olet näkövammainen, esimerkit kuulostavat luultavasti tutuilta. Niihin kaikkiin liittyy keskeisenä häpeän tunne. Väitän, että asuntonsa ulkopuolella liikkuva näkövammainen joutuu kohtaamaan häpeän tunteen useammin kuin näkevä, valitettavasti, koska se on raskas tunne. Häpeää tuntiessaan ihminen kokee itsensä riittämättömäksi ja huonoksi.

Ihminen haluaa pärjätä. Arjessa pärjääminen on näkövammaiselle mutkikkaampaa kuin näkevälle ja näkövammainen joutuu noloon tilanteeseen helpommin kuin näkevä. Tunteitaan ei pysty säätelemään kuin vesihanaa. Kuinka sitten selviytyä häpeän tunteen kanssa?

Vastaus: Anna myös kielteisten tunteiden tulla. Kohdattuasi tunteesi pystyt päästämään niistä helpommin irti. Jos tunteen yrittää kieltää, se pyrkii sinnikkäästi mieleen. Anna siis häpeän tunteen pistää, mutta älä jää siihen asumaan. Yritä kaivaa esiin selviytyjän asenne: ”Ei ole aina helppoa olla näkövammainen, mutta tällaista tämä elämä on. Olen ainakin siinä mielessä voittaja, koska jaksoin ja uskalsin toimia. Selviydyn kyllä tästäkin koettelemuksesta.” Hyväksy itsesi ja tunteesi. Tiedosta, että tunteet tulevat ja menevät.

Otetaan tähän esimerkki, kommellus bussissa. Vapaata penkkiä etsiessäsi tökkäät sormesi tuntemattoman reiteen. Hämminki saa sinussa aikaan häpeän tunteen. Mieti, mistä tunteesi johtuu. Koska kosketit vierasta ihmistä reiteen. Miksi näin kävi? Koska hän ei kertonut istuvansa siinä. Miksi hän ei kertonut? Ehkä hän kuuntelee musiikkia nappikuulokkeista tai hän ei ymmärrä suomen kieltä. Ehkä hän ei kepistä huolimatta tajunnut sinun olevan näkövammainen tai hänen ajattelunsa on monimutkaista ja hidasta. Olisitko itse voinut toimia tilanteessa paremmin? Toimit tilanteessa riittävän hyvin. Täydellisesti on vaikea toimia ja jälkeenpäin voi aina keksiä parantamisen varaa. Voit ajatella, että sinun ei kannata tuntea kuormittavaa häpeän tunnetta tämän pitempään. Yritä suunnata tunteesi ja ajatuksesi helpompiin tai kehittävämpiin asioihin.

Toimi siis näin: Häpeän tunteen kohdatessasi kertaa tapahtuma ja mieti, mikä siinä herätti häpeää. Sitten pyri jättämään tunne taaksesi. Muista tarvittaessa jutella raskaista tunteista myötätuntoisille läheisille tai ammattiauttajille. Häpeän tunteesta voi olla myös yksi hyöty, se voi toimia varoitusmerkkinä, jos oikeasti olemme toimineet väärin. Muuta hyötyä siitä ei ole. Häpeän vihlaistessa emme yleensä edes ole toimineet väärin, vaan häpeämme tavallisesti turhaan. Jos kuitenkin huomaamme toimineemme väärin, voimme miettiä, kuinka voisimme korjata töppäyksemme. Pitäisikö pyytää anteeksi, tai tehdä laajempi korjausliike?

Häpeän tunteen aikaansaaman pettymyksen näyttäminen kuuluu elämään. Kukaan ei jaksa aina käyttäytyä arvokkaasti, rennosti tai edes neutraalisti. Saa kiukutella, mutta ei kannata suunnata kiukkua itseensä eikä pidä jumittua kotiinsa tai katkoa kontaktejaan. Kuormittava häpeän tunne täytyy miettiä ja puhua läpi, puhdistautua siitä ja jatkaa matkaa. Helpommin sanottu kuin tehty. Totta, mutta tekemällä asioita ja olemalla ihmisiin yhteydessä menneiden pettymysten merkitys pienenee tai unohtuu kokonaan.

Kun näkövammainen ihminen lähtee julkiselle paikalle yksin, kommellusten todennäköisyys on kohtuullisen suuri. Näkövammaisen kannattaa luottaa siihen, että selvä enemmistö näkevistä arvostaa hänen aktiivisuuttaan. Tirskujat ovat jääneet peruskoulun yläasteelle. Ihmiset kunnioittavat taitoa, sitkeyttä ja rohkeutta.

Entä tiedätkö, milloin olet karismaattinen? Kun teet ihmisten edessä päättäväisesti haastavaa asiaa. Näkövammainen on karismaattinen jo seisoessaan selkä suorana näkevien keskellä. Elämme vaativalla tasolla. ”Me ollaan sankareita kaikki, kun oikein silmiin katsotaan.” Näkövammainen on erityinen sankari.