Merja Ylä-Anttila, huippunainen huippupaikalla

Merja Ylä-Anttila syntyi Hämeenlinnassa perheensä ainoaksi lapseksi. Molemmat vanhemmat kävivät töissä. Ylä-Anttila kertoo kasvaneensa turvallisessa ympäristössä, missä kaikki naapurit tunsivat toisensa

Alaluokat Ylä-Anttila kävi idyllisessä Myllymäen puukoulussa. Äidinkieli ja kirjoittaminen olivat mieluisimmat kouluaineet. Koulun näytelmäkerhosta löytyi paljon hyviä ystäviä. Opettajista ovat jääneet erityisesti mieleen Soile Hakala ja Hilja Mörsäri.

–  Haaveilin joskus äidinkielen opettajan ammatista. He olivat idoleitani. Molemmat kannustivat esiintymään ja kirjoittamaan. Koulun jälkeen otin usein kirjahyllystä jonkun tieto-opuksen ja selitin ääneen omin sanoin mielikuvitusoppilaille kirjassa olevista aiheista, Ylä-Anttila muistelee.

Lapsuuden kultaisiin muistoihin kuuluvat myös kesät mökillä Rengossa aivan isovanhempien naapurissa. Merja Ylä-Anttila viihtyi maaseudulla, vaikka välillä joutuikin kasvimaalle porkkanapenkkiä kitkemään.

–  Silloin se maistui kyllä pakkopullalta, mutta nykyään voisin vaikka rentoutua kasvimaalla, jos minulla olisi enemmän vapaa-aikaa.

Merja Ylä-Anttila ahkeroi koulussa ja sai painaa ylioppilaslakin tummille kutreilleen vuonna 1979 Kaurialan lukiossa. Hän haki samana kesänä opiskelemaan Laajasalon opistoon viestintää ja tiedotusoppia, sai paikan ja matka kohti journalismin maailmaa alkoi.

Toimittajan hommiin

Kesätyöt Hämeen Sanomissa ja opiskelu Laajasalon opistossa vahvistivat tunnetta siitä, että hänestä tulee toimittaja. Ylä-Anttila pyrki valtiotieteelliseen tiedekuntaan ja pääsi.

Keväällä 1982 vastaperustettuun MTV:n uutistoimitukseen etsittiin kesätoimittajia. Merja Ylä-Anttila näki ilmoituksen kädestä käteen luennolla kiertäneestä lapusta. Hän päätti tarttua tilaisuuteen ja lähetti hakemuksen. Se kannatti, hänet valittiin.

–  Oli innostavaa olla kehittämässä uutistoimitusta. Hitsauduimme tiiviiksi työyhteisöksi. Meistä tuli perhe. Marja Mosander ja Leena Kaskela olivat minulle kuin varaäitejä, Merja Ylä-Anttila sanoo ääni tulvillaan lämpöä.

Kesätoimittajan työstä alkoi pitkä ura Maikkarilla. Mielenkiintoiset työtehtävät seurasivat toisiaan. Hän työskenteli ensin kulttuuritoimittajana, sitten politiikan toimittajana ja toimituspäällikkönä. 2001 hänestä tuli uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaava päätoimittaja. Maikkarin uutistoiminta siirtyi Media Hub Helsinki -yhtiöön 2015 ja Ylä-Anttila nimitettiin toimitusjohtajaksi. Hän oli myös MTV:n toimitusjohtajan varahenkilö ja kuului pitkään päätoimittajien yhdistyksen johtoryhmään.

Kaksi vuotta sitten tuli yllättävä puhelu. Merja Ylä-Anttilalta kysyttiin, olisiko hän halukas osallistumaan Ylen toimitusjohtajahakuun.

–  Tuumasin, että mikäpä ettei. Olimme Maikkarissa saaneet tilanteen seesteiseksi useiden kipeiden YT-neuvottelukierrosten ja organisaatiomuutosten jälkeen. Ajattelin, että oli hyvä hetki siirtyä uusiin haasteisiin.

Yleä johtamaan

Merja Ylä-Anttila valittiin toimitusjohtajaksi 25 hakijan joukosta Ylen hallituksen yksimielisellä päätöksellä ja hän aloitti uudessa toimessa syksyllä 2018. Aiemmin tehtävää on hoitanut vain yksi nainen. Hella Wuolijoki oli Ylen toimitusjohtaja 1940-luvun lopulla.

Ylen toimitusjohtajana Merja Ylä-Anttila haluaa edistää hyvää yhteiskunnallista vuoropuhelua ja ymmärrystä toisistamme. Maailman mediamyllerryksessä ja suoratoistopalveluiden keskellä hän haluaa, että Yle pystyy tarjoamaan suomalaisia näkemyksiä maailman tapahtumista. Ylellä on Ylä-Anttilan mukaan tärkeä tehtävä suomalaisen kulttuurin ylläpitäjänä ja edistäjänä.

Mitä Ylen toimitusjohtaja ajattelee saavutettavuudesta?

– Saavutettavuus on tärkeää. Meillä on vastuu huolehtia siitä, että palvelumme ovat kaikkien suomalaisten käytettävissä. Olemme jo tehneet paljon ja lisää pitää tehdä. Toivon, että saavutettavuus käsitetään myös niin päin, että ohjelmiemme kautta niin sanotut erityisryhmät tulevat tutuiksi. Kun saavutettavuustarpeita tunnetaan, niitä pystytään ottamaan huomioon.

Mieleenpainuneita muistoja

Tarmokkaalta naiselta on riittänyt energiaa muuhunkin kuin journalismiin. Hän on muun muassa ollut mukana perustamassa Naisten Pankkia ja istunut Pelastakaa Lapset ry:n hallituksessa vuosina 2011–2018. Kaiken ohella Ylä-Anttila on ehtinyt avioitua ja perustaa perheen. Hänestä tuli äiti vuonna 1988.

Vapaa-aikanaan Merja Ylä-Anttila kertoo seuraavansa mielellään uutisia, katsovansa laadukasta draamaa ja kuuntelevansa musiikkia. Lukeminen kuuluu myös hänen rentoutumisrepertuaariinsa. Akkujen latauspaikkana toimii maaseudulla sijaitseva mökki saunoineen ja kylpypaljuineen.

Entä mitä tapahtumia on erityisesti jäänyt mieleen toimittaja-ajoilta?

–  Muistoja on paljon. Ihan ensimmäisiä isoja juttuja oli varmaan raportointi Puolasta paavin vierailusta. Käytetty tekniikka oli silloin hyvin erilaista. Muistan, miten piti aina soittaa keskuksen kautta ja tiedustella, ottaako toimitus vastaan kaukopuhelun.

– Toinen nyt mieleen nouseva muisto on vuodelta 1994, kun Estonia upposi. Illalle oli suunniteltu keskustelu EU-kansanäänestyksestä. Nyt toimittaisiin varmasti toisin, mutta silloin ohjelma kaikesta huolimatta tehtiin. Pidimme aluksi hiljaisen hetken ja sitten vain oli ryhdyttävä töihin, vaikka mielessä myllersi järkyttävän uutispäivän jäljiltä, Ylä-Anttila muistelee.

–  Joskus tunnen kaipausta, kun muistelen toimittaja-aikojani. Kupliva jännitys juuri ennen suoraa lähetystä on aivan erityinen. Siihen jää koukkuun.

Tällä hetkellä toimitusjohtaja Ylä-Anttila tekee enimmäkseen etätöitä koronatilanteen vuoksi. Työpiste on perheen omakotitalon toisessa kerroksessa. Valoisassa työhuoneessa Merja Ylä-Anttila kertoo istuvansa mukavassa nojatuolissa ikkunan ääressä. Läppäri on pienellä pöydällä hänen edessään. Ikkunasta avautuu kaunis näkymä pihamaalle. Vihreyteen puhjenneet puut huojuvat hiljaa tuulessa.

Vielä viimeinen kysymys kiireiselle naiselle: mitkä ovat toimitusjohtajan tavallisimmat etätyövaatteet?

Puhelimesta kuuluu naurahdus.

–  Yläosa on aina tiptop ja tukkakin kammattuna. Jalkoihini kyllä sitten sujautan useimmiten mukavat legginsit ja ystävän kutomat villasukat, joissa on keltaiset kärjet ja kantapäät.