Eila Karvisen muistolle

Karviset olivat naimisissa yli 50 vuotta. Arvo Karvinen toimi pitkään muun muassa Näkövammaisten Keskusliiton pääsihteerinä, vaikutti kehitysyhteistyössä ja kansainvälisissä asioissa sekä oli aktiivinen Lions-liikkeessä etenkin näkövammaisten varainhankintakampanjoissa.

Eila oli maalaistalon tyttö Pohjois-Savon Varpaisjärveltä. Vaikka hän muutti Helsinkiin alle 20-vuotiaana, yhteydet Savoon olivat tärkeitä. Hän edusti savolaisuutta Helsingissä toimien pitkään Ylä-Savon seurassa muun muassa puheenjohtajana.  Eila oli järjestötoiminnassa muutenkin aktiivinen. Hän oli aikanaan jäsenenä Pakilan seurakunnan seurakuntaneuvostossa, perusti seurakunnan edelleen toimivan kutomakerhon ja oli mitä aktiivisin Yhteisvastuu-kerääjä. Lisäksi Eila oli mukana Lions-liikkeen Lady-toiminnassa.

Työelämässä Eila toimi taloushallinnon tehtävissä sekä isännöitsijänä. Hän oli monessa mukana miehensä rinnalla ja tuttu henkilö näkövammaisyhteisössä. Varmaan mielenpainuvin näistä oli yhteinen kehitysyhteistyömatka Namibiaan, jossa Arvo ja Eila auttoivat paikallisia järjestöjä toiminnan kehittämisessä.  Muistan lapsuudestani lukuisat kansainväliset vieraat Pakilan kodissamme.

Eila sai elää pitkään tervettä elämää, mutta nopeasti edennyt sairaus vei voimat. Eila nukkui pois Laakson sairaalassa Helsingissä maanantain vastaisena yönä 7. helmikuuta. Kävimme veljeni Hannun kanssa tapaamassa äitiä sunnuntaina. Hän kertoi, että kipuja ei ole. Olemuksesta kuitenkin näki, että voimat olivat vähissä. Seuraavana yönä ne loppuivat.

Eilaa jäivät suremaan ystävien ja sukulaisten lisäksi kaksi poikaa puolisoineen ja kolme lastenlasta.

Kirjoittaja on Eila ja Arvo Karvisen poika.