Ikääntyneen kuuleminen on oikeanlaisen tuen tae
Valtaosa näkövammaisista, noin 45 000, on iäkkäitä. Iäkkäät näkövammaiset ovat oikeutettuja vammaispalveluihin, jotka mahdollistavat arjen sujumisen ja omannäköisen elämän.
Esteettömyys ja saavutettavuus ovat tärkeä osa etenkin ikääntyneen näkövammaisen arjen sujuvuutta. Esteetön ja saavutettava ympäristö mahdollistaa, ettei yhteiskunnan tarvitse tehdä erityisryhmille erityiskalliita erityisratkaisuja.
Oman kokemukseni mukaan iäkkäät näkövammaiset asiakkaani pitävät tärkeänä itsenäisyyttä ja sitä, että heillä säilyy itsemääräämisoikeus omaan elämäänsä. Tärkeitä elämänlaatua kohentavia tekijöitä on omaisilta saatu tuki juuri silloin, kun he sitä tarvitsevat. Ikääntyneen näkövammaisen henkilön elämänlaatua parantaa, että avunsaanti on riittävää ja oikea-aikaista. Riittävät ja omaan elämäntilanteeseen sopivat apuvälineet kompensoivat näkövamman aiheuttamaa haittaa.
Ehkä tärkein asia on, että omainen malttaa kuunnella näkövammautunutta henkilöä ja hänen toiveitaan ja ajatuksiaan ensin ja vasta sitten toimii.
Ikääntyneen näkövammaisen kommunikointi ei aina ole yhtä sujuvaa kuin ennen näkövammautumista, jos hän ei erota puhujan ilmeitä tai näe, mitä ympärillä tapahtuu. Tämä voi huolestuttaa omaisia, vaikka kyseessä on vain näkövamman aiheuttama uusi tilanne. Näkövammaiskuntoutuksella pyritään parantamaan myös iäkkään näkövammaisen henkilön toimintakykyä ja tukemaan itsenäistä selviytymistä.
Ongelmat arjessa alkavat jo ennen kuin näkövammaisuuden kriteerit täyttyvät. Siksi näkökyvyn huonontumiseen on reagoitava sen vaatimalla vakavuudella alusta asti.
Arja Törnroos on yksi Näkövammaisten liiton Helsingin ja Uudenmaan alueen oikeuksienvalvonnan asiantuntijoista.