Myötätuntoisen kuuntelun mahti
Olli Lehtinen on lukijoillemme tuttu Aktivisti-kolumnistaan, jota hän kirjoitti vuosia.
Lehtinen on kirjoittanut yhden dekkarin, Sokean etsivän, ja hänen toinen kirjansa ilmestyy näinä päivinä. Se on tietokirja nimeltä Auta kaveria keskustellen.
Monitaitoinen ja mielenkiintoinen. Nämä adjektiivit tulevat ensimmäisenä mieleen, kun kuuntelee Olli Lehtistä. Harva meistä on työskennellyt viidessätoista eri ammatissa, mutta Lehtinen on. Hän on muiden muassa valmistunut taidemaalariksi Vapaasta taidekoulusta ja työskennellyt taiteen parissa ja ”naksutellut ruoria” merimiehenä, kuten itse ilmaisee, öljyntorjunta-aluksella ja rahtilaivalla Pohjois-Atlantin syysmyrskyissä.
Sitten Olli Lehtinen sokeutui lyhyessä ajassa vuonna 2001 ollessaan 35-vuotias. Lehtinen kouluttautui uudelleen sosiaali- ja terveydenhoitoalalle ja pätevöityi kriisityöntekijäksi. Hän aloitti auttavassa puhelimessa ensin opiskelijana, sitten vapaaehtoisena ja lopulta tuurauskeikkojen kautta vakituisessa työsuhteessa. Siinä työssä hän on edelleen.
Tässä lehdessä alkaa mielenterveyteen liittyvä sarja, jota Olli Lehtinen toimittaa. Sarjassa käydään läpi yleisimpiä vaikeita tunteita, joita jokainen joutuu elämässään kohtaamaan. Sarja perustuu Lehtisen Auta kaveria keskustellen – Näin kuuntelet, ymmärrät ja ratkaiset ongelmia -kirjaan (Viisas elämä), johon Lehtinen on kerännyt yhteen kriisityöntekijöiden ja psykoterapeuttien osuvimmat keskusteluohjeet.
Lehtisellä on nyt kertynyt kokemusta kriisityöntekijänä 14 vuoden ajalta ja hän on käynyt yli 30 000 kriisikeskustelua.
– Monesti ihmiset ajattelevat, että kriisityöntekijän työ on hirvittävän kuormittavaa, kun ihmiset kertovat vaikeuksistaan, peloistaan ja pettymyksistään, Lehtinen sanoo.
Hänen mielestään se ei kuitenkaan ole sitä, koska auttavaan puhelimeen soittavat ovat tuntemattomia. Silloin auttaja ei mene samalla tavoin tunteella mukaan, kuin jos kysymyksessä olisi läheinen ihminen.
– Sitä paitsi ehkä 85 prosenttia puheluista päättyy paremmin kuin alkaa.
Lehtinen kertoo, että keskustellessaan ihmisen kanssa hän yrittää aina löytää jotain toiveikasta tämän elämästä ja tilanteesta, olipa ongelma millainen tahansa.
– Ja keskustelu toisen ihmisen kanssa maadoittaa yleensä aina.
Lehtisen mukaan iso osa soittajista on 20–35-vuotiaita ja naisia on hiukan enemmän kuin miehiä. Suhdeluku sukupuolten välillä on luokkaa 55/45 naisten hyväksi.
Onnellinen, ahdistunut kansa
Vuoden 2023 Maailman onnellisuusraportin mukaan Suomi oli maailman onnellisin maa kuudetta vuotta peräkkäin. Samaan aikaan olemme yksi maailman masentuneimmista kansoista.
Tutkimusten mukaan vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriöitä ja joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Työkyvyttömyyseläkkeistä mielenterveysperusteisia on 55 prosenttia. Kuitenkin vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa kaipaamaansa hoitoa. Lehtinen sanoo, etteivät auttavat tahot tällä hetkellä ehdi palvella kaikkia, vaikka yrittävät parhaansa.
Olli Lehtisestä vaikuttaisi välillä siltä, että vaikeista tunteista halutaan usein äkkiä eroon sen sijaan, että ymmärrettäisiin niiden kuuluvan normaaliin elämään.
– On ihan normaalia, että mieleen hiipii myös epävarmuuden tunteita ja ahdistavia ajatuksia.
– Nuoret haluavat joskus samanaikaisesti sekä kivaa ja helppoa elämää että elämänmakuisia ja rankkojakin kokemuksia.
Kaipuu huolettomuuteen ja iloon on ymmärrettävää, mutta saattaa johtaa siihen, että terve ihminen tuntee itsensä jotenkin vialliseksi, kun ei kykenekään tavoittamaan niitä.
Nykyaikaan kuuluu myös oman itsen ja oman elämän jatkuva vertailu muiden elämään. On kunnioitettavaa, kun ihminen pystyy hyväksymään itsensä puutteineenkin, sellaisena kuin on. Mielenterveyden häiriöt, sairaudet tai onnettomuudet ovat toki oma lukunsa.
Keskity kuuntelemaan
Auta kaveria keskustellen -kirjan ytimenä on, kuinka kuka tahansa meistä voi helpottaa läheisensä oloa aktiivisella ja myötätuntoisella kuuntelulla.
Aktiivinen kuuntelu tarkoittaa rauhallista keskittymistä siihen, mitä toinen sanoo. Silloin ei plarata kännykkää, mikä automaattisesti viestii ongelmistaan avautuvalle siitä, että hän ei ole tarpeeksi tärkeä.
Olli Lehtinen muistuttaa maallikkoauttajia kahdesta väärinkäsityksestä, joita kannattaa välttää.
– Ehkä yleisin virhe maallikkoauttajilla on, että yrittäessään auttaa he puhuvat itse liikaa. He esimerkiksi alkavat kertoa itsestään ja omista vastaavista tai vielä vaikeammista kokemuksistaan. Vaikeuksissa oleva täytyy pitää keskustelun keskiössä.
– Toiseksi yleisin virhe on, että aletaan heti neuvomaan.
– Tietoneuvot yleensä tiedetään. Suhtautumisen pitäisi olla arvostavaa, tuomitsematonta ja mielellään kiireetöntä.
Varminta Lehtisen mukaan on kuunnella ja kysellä.
– Voi vaikka todeta, että ”Yritän ymmärtää ja kuuntelen mielelläni”. Ja: ”Mä luulen, että tiedän, miltä susta tuntuu.”
Ratkaisujen hakemisen aika tulee ehkä myöhemmin.
Ihmisten kohtaamisessa olisi ylipäätään hyvä muistaa viisauden määritelmä. Olli Lehtinen kertoo sen:
– Viisautta on, kun järki ja tunne yhdistyvät sopivassa suhteessa toisiinsa. Joskus läheisten kanssa on liikaa tunnetta.