Paluu elokuviin

Kuvailutulkkaus muutti suhteen elokuviin

Työelämäasiantuntija Katja Kuuselan ensikohtaaminen MovieReading-sovelluksen kanssa tapahtui vuonna 2015, kun Elokuvasäätiö järjesti näkövammaisille kutsuvierasnäytännön kuvailutulkatusta Miekkailija-elokuvasta. Siitä lähtien Kuusela on ollut innostunut elokuvien kuvailutulkkauksesta, ja tuonut asiaa tilaisuuden tullen näkövammaisyhteisön tietoisuuteen. Kuvailutulkattu elokuva on Kuuselan mukaan oma taideteoksensa.

– Taide ottaa kantaa ja tuo ilmi yhteiskunnan ongelmia tai pulmakohtia. Se on elokuvataiteesta lävähtänyt aivan huikeasti kuvailutulkkauksen kautta tietoisuuteen. Kuvailutulkkaus avaa elokuvan merkityksiä, Kuusela sanoo.

Ennen Miekkailija-kokemusta Kuusela oli käynyt vain muutaman kerran elokuvissa. Elämys jäi vaisuksi, kun tarinan perässä ei pysynyt. Nyt Kuusela on eri tavalla tietoinen esimerkiksi elokuvassa annetuista kuvallisista vihjeistä.

– Saatan kotona arvata murhaajan miestä paremmin, kun katsomme television kuvailutulkattuja jännityselokuvia. Saatan sanoa, että sehän piilotti sen puukon patjan alle, Katja Kuusela nauraa.

Elokuvan sisältö aukeaa uudestaan

Lasse Hyvärinen katsoi ennen näkövammautumistaan paljon erilaisia elokuvia. Kun näkötilanne muutama vuosi sitten heikkeni, tuntui aluksi, ettei elokuvia jaksa seurata äänen perusteella. Hyvärinen näkee ainoastaan valoa.

– Yritin katsoa kotimaisia sarjoja, joissa pysyi jyvällä. Sitten huomasin, että Sorjonen-sarja oli kuvailutulkattu suoratoistopalveluun, Hyvärinen kertoo.

MovieReading-sovelluksesta Hyvärinen kuuli ensimmäistä kertaa alueyhdistyksen toiminnassa. Insinööritaustaisen miehen mielestä keksintö on käyttäjälle mahdollisimman yksinkertainen. Idea on, että älylaitteen mikrofoni kuuntelee elokuvan ääniä, ja synkronoi sovellukseen ladatun kuvailutulkkauksen oikeaan kohtaan.

Lasse Hyvärinen muodostaa kuvailutulkkauksen perusteella elokuvakokemuksen mielessään. Hän kuuluu niihin näkövammaisiin kuvailutulkkauksen käyttäjiin, jotka toivovat mahdollisimman runsasta kuvailua. Häntä saattaa kiinnostaa esimerkiksi hiusten väri.

– Kun kuvailutulkkausta alkaa käyttää, hetki menee, että pääsee visualisointimoodiin, ei se sormia napsauttamalla onnistu, hän kuvaa.

Hyvärinen katsoo elokuvia myös Yle Areenasta, ja toivoo, että valikoima olisi vielä laajempi.

– MovieReadingiin kuvailutulkatut elokuvat tulevat telkkariin viiveellä. Sellaisia ovat esimerkiksi Aalto ja Helene, joista pidin kovasti, hän sanoo.

Hyvärinen itse on löytänyt myös Apple TV -sovelluksen kuvailutulkatun sisällön. Jos englanti taittuu, esimerkiksi Bohemian Rhapsody -elokuva löytyy sieltä kuvailutulkattuna. Myös Netflixissä on paljon englanninkielistä kuvailutulkattua sisältöä.

Perheen kanssa elokuvissa

Kirjallisuudentutkija Jarkko Lauri toimi opiskeluaikana aktiivisesti elokuvakerhossa, jossa katsottiin klassikoita. Viimeisten 10 vuoden aikana Laurin näkö on koko ajan heikentynyt, ja elokuvaharrastus keskeytyi välillä kokonaan. MovieReading-sovellus teki leffareissuista taas vahvan vaihtoehdon vapaa-ajan viettoon. Elokuvissa Lauri käy kaveriporukalla, tai vaimon ja perheen kanssa.

– On romanttista, kun elokuvateatterissa kuuntelemme näkövammaisen vaimoni kanssa kuvailutulkkausta niin, että yksi kuuloke on vaimon korvassa ja toinen minun korvassani, hän veistelee.

Koko perhe kävi katsomassa Muumipapan urotyöt, jonka erinomainen kuvailutulkkaus on kuvailutulkki Anu Aaltosen ja kuvailutulkkauskonsultti Heikki Ekolan käsialaa.

– Kuvailutulkkauksen kautta pääsee eläytymään elokuvan tunnemaailmaan ja pysyy kärryillä. Ammattitaitoinen kuvailutulkki kykenee lyhyessäkin kuvailutulkkauskäsikirjoituksessa välittämään niin paljon informaatiota, että kokija pääsee tunnetasolla mukaan, Jarkko Lauri sanoo.