Koronan myötä uusia avauksia

Liitossa aloitti työnsä 9. maaliskuuta koronatyöryhmä, joka arvioi säännöllisesti Iiris-keskuksen tilannetta ja liitossa tarvittavia toimenpiteitä koronan osalta. Viranomaisten antamia ohjeita noudatetaan kaikessa toiminnassa ja sen kehittämisessä ja mukauttamisessa.

Jotta koronan leviäminen saataisiin taltutettua, erilaiset tapahtumat, tilaisuudet ja kurssit on jouduttu perumaan tai siirtämään tuonnemmaksi. Merkittävimpiä niistä on Näkövammaisten liiton valtuuston kevätkokous, joka on siirretty syksyyn, minkä seurauksena myös uuden puheenjohtajan ja hallituksen valinnat viivästyvät.

Iiriksen sisäänkäynti ja ulko-ovet on suljettu. Työntekijät ja vuokralaiset pääsevät Iirikseen kulkukorteillaan, mutta tavoitteena on, että turhaa liikkumista Iirikseen vältetään. Yli kahden henkilön tapaamiset on kielletty ja jos tavataan, on noudatettava turvavälejä.

Sovitut tapaamiset ja kokoukset kuitenkin hoidetaan, mutta ne pidetään etäyhteyksillä tai puhelimitse.

Liiton toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen kertoo, että suurin osa liiton työntekijöistä on siirtynyt tekemään etätyötä. Tämä on edellyttänyt etätyövälineiden, lähinnä kannettavien tietokoneiden, hankkimista niille, joilla sellaisia ei entuudestaan ole ollut.

– Olemme myös kehittäneet uutta toimintaa ja palveluja näkövammaisille ja työntekijämme ovat joustaneet monin tavoin. Samalla Näkövammaisten liiton yhteisö on ottanut selkeän digiloikan.Iiriksessä työskentelevät lähinnä osa palvelujen, kuten apuvälinemyymälä Aviriksen, äänittämön ja kirjapainon, työntekijöistä. Aviriksen kivijalkamyymälä on toistaiseksi kiinni, mutta Aviris palvelee puhelimitse ja verkkokaupassa.

Iiriksen lähikuntoutuspalvelut on keskeytetty vähintään toukokuun loppuun saakka, ja Opaskoirakoulun toiminta on mukautettu koronatilanteeseen.

– Tavoitteemme on, että kuntoutusta tarjotaan eri muodoissa jälleen kesäkuun tai viimeistään elokuun alusta lähtien. Valmistelemme myös etäkuntoutuksen toteuttamista, mutta se ei kuitenkaan korvaa lähikuntoutusta, Tahvanainen kertoo.

Jukka Tahvanaisen mukaan koronankriisin äärellä yhteistyö liitossa ja näkövammaisyhteisössä on tiivistynyt ja lisääntynyt.

– Sitä voimme vaalia ja kehittää yhteistyössä jäsentemme kanssa myös jatkossa, Tahvanainen toivoo.

Puhelinpalvelua, äänitiedote ja etäneuvontaa

Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnassa työ on jatkunut korona-aikana entiseen tapaan, mutta asiakkaiden osalta siirtynyt etäyhteyksien varaan. Etäyhteyksillä on

toteutettu myös tilaisuuksia, muun muassa Skype-keskustelutilaisuudet koronasta.

– Asiakkaille haetaan palveluita ja muun muassa taloudellisia tukia myös koronakriisin keskellä ja oikeusprosessit pyörivät, kertoo sosiaaliturvapäällikkö Laura Tolkkinen.

Hän muistuttaa, että vammaispalvelujen hakemuksia voi laittaa vireille normaaliin tapaan. Vammaispalvelua koskeva asia voidaan viranomaisen luvalla saattaa vireille myös sähköpostitse tai suullisesti, ja näissä poikkeusoloissa puhelimitse annettu suullinen hakemus on varteenotettava vaihtoehto.

– Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan työntekijät auttavat hakemusten laatimisessa ja vireille saattamisessa. Myös muutoksenhaku- ja valitusprosessit jatkuvat tavalliseen tapaan. Jos saat hakemukseesi kielteisen päätöksen, kannattaa olla pikaisesti yhteydessä liiton oikeuksienvalvonnan työntekijöihin, jotta oikaisuvaatimus voidaan laittaa pikaisesti vireille.

Uutena avauksena oikeuksienvalvonnassa on käynnistetty palveleva puhelin. Se on matalan kynnyksen palvelu eikä edellytä erityisiä taitoja tai tekniikkaa. Palveleva puhelin avattiin liitossa heti koronaepidemian alkuvaiheessa 23. maaliskuuta näkövammaisille ja heidän läheisilleen. Puhelimeen voi soittaa arkipäivisin aamukymmenestä iltakuuteen ja langan toisessa päässä vastaavat Näkövammaisten liiton asiantuntijat. Palvelevan puhelimen numero on 050 470 0371.

Oikeuksienvalvonta on yhdessä liiton eri yksiköiden kanssa tehnyt kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ikääntyneille näkövammaisille äänitiedotetta, jonka otsikkona on Ajankohtaista näkövammaisten liitosta. Siihen on koottu muun muassa tietoa palveluista, tuesta ja muusta ajankohtaisesta sekä ajan kuluksi liiton tuottamia podcasteja eri aiheista

Liiton alueyhdistysten kanssa on kehitetty erilaisia yhteistyömuotoja, esimerkiksi jaettu sisältöjä alueellisiin äänilehtiin. Lasten palveluista poikkeusoloissa järjestettiin webinaari eli verkossa pidettävä seminaari.

– Palveluoppaan 2020 julkaisuaika on jouduttu siirtämään keväämmälle ja se ilmestyy toukokuun lopussa, Tolkkinen kertoo.

Maaliskuussa oikeuksienvalvonnassa alkanut kolmivuotinen Minun näköinen mieli -hankkeessa on tuotettu podcasteja koronakriisin keskelle ihmisten hyvinvoinnin tueksi. Hanke on perustettu tukemaan aikuisena näkövammautuneiden sopeutumista muuttuneeseen elämäntilanteeseen.

Huhtikuussa oikeuksienvalvonta toteutti lisäksi kyselyn, jossa kerättiin tietoa koronan vaikutuksista näkövammaisten ihmisten arkeen.

Kuten muissakin liiton yksiköissä, oikeuksienvalvonnan asiakastapaamiset on peruttu. Samoin on käynyt henkilökohtaisen avun koulutusten. Henkilökohtaisesta avusta poikkeustilanteessa on sen sijaan tehty liiton verkkosivuilta löytyvä tiedote, jolla pyritään vastaamaan korona-ajan mukanaan tuomiin haasteisiin henkilökohtaisen avun järjestymisessä.

Tolkkista huolestuttaa korona-aikana erityisesti ikäihmisten tiedonsaanti. Tämän vuoksi liitto yhdessä alueyhdistysten kanssa pyrkii tavoittamaan puhelimitse kaikki yli 80-vuotiaat näkövammaiset.

– Soittaminen yli 80-vuotiaille on todella tärkeää tässä vaiheessa, hän sanoo.

Laura Tolkkinen kertoo saaneensa puhelun omaiselta, jonka 88-vuotias puoliso on juuri ennen koronaa muuttanut ympärivuorokautiseen palvelutaloon, jonne häntä ei pääse nyt katsomaan ties kuinka pitkään aikaan koronan vuoksi.

– Huoli on suuri ja meiltä liittona pyydettiin apua palvelutalon henkilöstön perehdyttämiseen ja näkövammaisen ikäihmisen hoitotyön tueksi.

Ilokseen Tolkkinen kertoo huomanneensa, miten useat kaupat ovat tarttuneet toimeen ja ojentaneet auttavan kätensä riskiryhmille koronaviruksen aikana.

– Monet kaupat pitävät ovensa auki riskiryhmille ennen kaupan avaamista isolle yleisölle. Tarjolla on myös erilaisia kauppakassipalveluita ja kotiinkuljetusta. Useat paikalliset pienyrittäjät, kuten lounasruokapaikat ja taksiyrittäjät kuljettavat nyt esimerkiksi ruokaa kotiovelle.

Korona vaikuttaa näkövammaisten työllistymiseen

– Liiton työelämäpalveluissa on korona-aikana riittänyt kiireitä, kun näkövammaiset työssä olevat kysyvät lomautuksista, työttömyysturvasta, sokean eläkkeen suhteesta työttömyysturvaan, etätyön haasteista ja niin edelleen. Tarkkana pitää olla myös mahdollisen työsyrjinnän suhteen, kertoo työelämäpalvelujen päällikkö Taru Tammi.

Asiakasyhteydenpidosta huolehditaan puhelimitse, sähköpostitse ja verkostopalavereja, työterveysneuvotteluja ja vastaavia järjestetään etäyhteyksillä.

– Työelämäpalveluissa tämä muutos ei ole erityisen iso loikka, kun teemme muutenkin koko Suomen alueella töitä ja hoidamme asiakkaiden asioita etäyhteyksin normiaikoinakin.

Hän kertoo, että joitakin kevään tapahtumia on myös valitettavasti jouduttu siirtämään tai järjestämään vaihtoehtoisin tavoin, esimerkkinä vammaisjärjestöjen yhteinen yrittäjäpäivä, jonka luentoja pyritään järjestämään webinaarina.

Työelämäpalveluihin on saatu liiton kuntoutuksesta apuvoimia kuukauden ajaksi tuottamaan lähinnä työssä jaksamiseen, it-asioihin ja työn ja opiskelun nikseihin liittyvää aineistoa.

– Materiaalia tuotetaan tämän kevään tarpeisiin, mutta se on pitkälti sellaista, joka palvelee myös tulevaisuudessa.

Tammen mukaan vammaisten työllisyyden kannalta koronan aiheuttama talouden notkahdus ja työttömyysaalto saattavat vaikuttaa valitettavasti jopa pidempään kuin vammattomien kohdalla.

– Vammaisfoorumi ja Näkövammaisten liitto tekevät kovasti töitä työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, jotta vammaiset selviäisivät tästä mahdollisimman kuivin jaloin.

Tammi uskoo, että koronasta voi seurata myös hyvää.

– Sekä liiton palvelujen että julkisen palvelujärjestelmän on muututtava joustavammaksi ja valmiiksi vastaamaan nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Järjestön tämä tilanne haastaa miettimään perustehtäväänsä, ja se on hyvä asia, Taru Tammi toteaa.

Lomautuksia 51:lle

Liiton taloudelle korona on aiheuttanut ja aiheuttaa ennennäkemättömiä paineita.

– Valitettavasti koronatilanne tarkoittaa myös meille taloudellisia tappioita. Osa palveluiden ja tuotteiden tulovirrasta on vähentynyt, osa taas siirtynee syyskauteen. Tämä koskee erityisesti kuntoutusta, mutta myös muita palveluita, Jukka Tahvanainen sanoo.

Hänen mukaansa korona heikentää liiton sijoitustoiminnan ja mahdollisesti myös varainhankinnan tulosta.

Koronan vaikutukset ovat näkyneet liiton taloudessa myös yt-neuvotteluina ja henkilöstön lomauttamisena.

– Lomauttamisia on tässä vaiheessa ollut kuntoutuksessa, Opaskoirakoululla, kirjapainossa, asiakaspalvelussa ja Aviriksessa

Tahvanainen kertoo, että kuntoutuksen 11 työntekijälle on saatu järjestettyä muita tehtäviä muun muassa oikeuksienvalvontaan, palvelevaan puhelimeen ja erilaisiin projektitehtäviin. Tehtävät ovat pituudeltaan yhdestä viikosta reilun kuukauden mittaisiin.

– Arvioimme tilannetta säännöllisesti ja jos se muuttuu myönteisesti ja saamme ohjeistukset viranomaisilta, kutsumme tietenkin työntekijät takaisin töihin. Mikäli sulut toiminnoissa jatkuvat ja niiden tuotot selkeästi vähenevät entisestään, joudumme laajentamaan lomautuksia eri toimintoihin. Tällä hetkellä olemme joutuneet antamaan lomautusilmoitukset 51 työntekijälle.

Lomautusten ulkopuolelle ovat jääneet toiminnot, jotka lähes yksinomaan rahoitetaan STEA-avustuksista, koska niiden maksuehdoissa on työssäolovelvoite. Muitakin kuin STEA-avusteisia toimintoja on kuitenkin muokattu koronatilanteeseen sopivaksi.

Tahvanainen on vedonnut Kelan johtoon, jotta Kela ohjeistaisi hyvissä ajoin kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä ja kertoisi, kuinka lähikuntoutusta voidaan toteuttaa. Tiedot tarvittaisiin viimeistään toukokuun puolivälissä.

– Olemme myös eri järjestöjen kanssa vedonneet valtionhallintoon, että palveluntuottajajärjestöille ohjattaisiin erillinen tukipaketti ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Alkuun olemme vaatineet 20 miljoonan euron tukipakettia järjestöille, jotka tuottavat esimerkiksi kuntoutusta, lastensuojelupalveluja ja mielenterveyspalveluja.

Haasteista huolimatta Tahvanainen uskoo, että liitossa selvitään koronakriisistä yhdessä ja yhteistyöllä.

– Kärsivällisyyttä ja paineensietokykyä tämä varmasti vaatii jokaiselta. Pidetään kuitenkin huolta itsestämme ja läheisistä ja mennään yhdessä eteenpäin. Maailma ei varmastikaan palaa aivan entiseen tämän jälkeen, ei myöskään Näkövammaisten liitto, mutta kaikesta tästä voi seurata jotain hyvääkin.