Siirry sisältöön
Airut 10/2019
Vieraileva kolumnisti

Jäljet johtavat esteettömään maailmaan

Maija Boren kurkistaa viherkasvin takaa.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Teksti Maija Borén

Meistä jokaisella on unelmia parhaasta mahdollisesta elinympäristöstä. Kaipaamamme muutokset unelmien täyttymiseksi tapahtuvat kuitenkin usein tuskastuttavan hitaasti, kun neuvottelutyötä tehdään yhdessä muiden tarvitsijoiden kanssa. Politiikka ei ole ainoa keino tehdä suuria muutoksia, sillä myös yksittäisten toimijoiden arkiset vaikuttamisteot jättävät jälkiä ihmisiin.

Työssäni Tampereen seudun Näkövammaiset ry:ssä olen saanut vaikuttaa viestimällä. Tärkeä oivallukseni on ollut, että meidän ei tarvitse saavuttaa näkövammaistiedolla kaikkia ihmisiä: riittää, että kohtaamme ne, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita moninaisuudesta. He ovat tavallisia ihmisiä, jotka eivät välttämättä edes tiedosta erityisyyttään, mutta kohtaavat toisia sydämellisesti. Heitä yhdistävät halu ymmärtää erilaisuutta ja mahdollisuus tehdä tekoja, jotka lisäävät yhdenvertaisuutta.

Silloin kun itse kohtaan moninaisuudesta kiinnostuneen ihmisen, kaappaan hänet heti mielenkiintoiseen näkövammaistyön maailmaan. Tarjoilen hänelle aamupalaksi Näkemättä kaunis -yhteisön herkullisia pikkupakinoita, lounaaksi Näkövammaisten liiton YouTube-videoita näkövammaisen kohtaamisesta ja juotan iltapäiväkahvit pimeässä kahvilassa. Ennen jäähyväisiä otamme vielä kaverikuvan, jonka julkaisemme Facebookissa kuvailun kera.

Kävellessään pois luotani moninaisuudesta kiinnostunut ihminen miettii, kuinka helppoa on aloittaa yhdenvertaisuutta edistävä elämä. Porttiteoriaa mukaillen, oivallus esteettömyyden tärkeydestä valkoisen kepin käyttäjälle voi johtaa tilanteeseen, jossa moninaisuudesta kiinnostunut henkilö toimii seuraavana päivänä asukasraatilaisen roolissa ja muistuttaa hankesuunnittelijoita ohjauslistojen lisäämisestä.

Harmainakin päivinä jatkakaa tärkeää työtänne positiivisten jälkien jättäjänä! Ihmiset ovat kiinnostuneita muustakin kuin omista tarpeistaan, kun heille vain tarjotaan tietoa ja sitä kautta mahdollisuus toimia toisin. Siirryin lokakuun alussa vaikuttamistyöhön näkövammaisyhteisön ulkopuolelle, mutta myös minä kannan mukanani jälkiä ja siirrän ylpeänä saavutettavuuden avaimia sinne, missä niitä ei vielä tunneta.

Kirjoittaja Maija Borén toimi Tampereen seudun Näkövammaisten viestintä- ja koulutusvastaavana.